Lataa PDF - Sitra

Myöhemmin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa tämä kehitys on yhä jatkunut.
Yhteisten Helsingin-toimitusten lisäksi maakuntalehdet ovat perustaneet yhteisiä liitteitä
ja teemasivuja. Ensimmäinen laajamuotoisempi yhteistyöhanke oli 1996 perustettu tvliite
Treffi. Pisimmälle eri maakuntalehtien välisessä integraatiossa ovat menneet Väli-
Suomen Median lehdet (Pohjalainen, Ilkka, Keskisuomalainen, Savon Sanomat ja
Karjalainen). (Tommila & Salokangas 1998, 316−317.)
Lehtien tekijät ovat olleet huolissaan maakunnallisen identiteetin menettämisestä. Savon
Sanomien kunnallistoimittaja kritisoi eri maakuntalehtien yhteistyön tiivistämistä
seuraavaan tapaan:
Laskelmoivan toimituskulttuurin varjoon on jäämässä jopa printtitoimittajia vuosia
hämmentänyt muutos, jossa toimittajista on tullut jakelutyöläisiä. On turruttu siihen, että
sama juttu laitetaan ulos mahdollisimman monta kanavaa pitkin työpanoksen hyödyn
maksimoimiseksi. Sen koetaan olevan realismia, jolle ei voi mitään. Siinä samalla on
hävinnyt työn suola, oma uutinen. Myös identifioituminen jonkin tietyn lehden
toimittajaksi on käymässä vaikeaksi. (Tiihonen 2003, 150.)
Myös Yleisradion ohjelmatuotannosta on esitetty julkisesti huolta. Keväällä 2003
toimintansa aloitti Pro Yleisö -liike.
Alueellisuus on suomalaisen päivälehdistön perusta. Poliittisen lehdistön vaiheessa
kaupungeissa oli yleensä useamman eri poliittisen suuntauksen äänenkannattajia.
Taloudellisen kilpailun kiristyessä vain alueelliset ykköslehdet ovat yleensä selviytyneet
ja siten monopolisoineet mediamarkkinat. Myös Helsingin Sanomat on ensisijaisesti
alueellinen sanomalehti, suurin osa levikistä on pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla
(peittoprosentti noin 70 %, 1996. Muualla Suomessa peittoprosentti on ollut 5 ja 15
prosentin välillä). (Salokangas 1999, 103.)
Yksi kiinnostavista mediaan liittyvistä kulttuurisista muutoksista 1980-ja 1990-luvuilla
on ollut uutisten jakaminen ilmaiseksi. (Aslama & Kivikuru 2002, 41.) Tämän trendin
ennustetaan vahvistuvan, koska etenkin nuoret ovat tottuneet saamaan uutisensa ilman
rahaa. Ilmaisjakelulehtien lisäksi käytäntö on tullut tutuksi etenkin internetistä.
Tunnetuin ilmaisjakelulehtiketju on vuonna 1995 Tukholmassa perustettu Modern
Times Groupin Metro. Skandinaavinen lehtikeksintö oli vuoden 2002 alkuun mennessä
ehtinyt levittäytyä 15 maahan.
Maakuntalehtiyritysten nurkanvaltaajana mainetta niittänyt Kai Mäkelä on
myöhemminkin kunnostautunut uusien mediatrendien haistelijana. Hän on
ilmaisjakelulehtiä kustantavan Janton Oyj:n suuri omistaja ja hallituksen puheenjohtaja.
Maaliskuussa 2003 Janton sai digitaaliset tv-toimiluvat pääkaupunkiseudulle ja
Tampereelle. Elokuussa 2003 Jantonin pääosakkaat, joukossa myös Mäkelä, ilmoittivat
myyvänsä osakkeensa kansainväliselle sijoitusyhtiölle. Suomessa kaupunkien
ilmaisjakelulehdet eivät toistaiseksi ole olleet suuri uhka perinteisille tilatuille
sanomalehdille. Toisin on ollut esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa, jossa päivälehtien
levikit ovat jo monen vuoden ajan olleet voimakkaassa laskussa nimenomaan
suurimmissa kaupungeissa.