Lataa PDF - Sitra

yhdysvaltalainen Bloomberg on jo pitkään luottanut ulkomaanuutishankinnassaan
freelancereihin, joille riittää, kun maksaa juttupalkkion. Freelancerit kustantavat itse
asumisensa ja työskentelytilansa. (Hamilton & Jenner, 132–133.) Tällöin tullaan
kuitenkin helposti tilanteeseen, jossa toimitus siirtää lyhytnäköisin taloudellisin
perustein journalistista valtaansa alihankkijalle, jolla saattaa olla toimituksen tietämättä
omia poliittisia tai taloudellisia intressejä uutisoinnissaan. Ulkomaan uutisoinnissa jos
missä eri maiden hallituksilla, yrityksillä ja muilla keskeisillä toimijoilla on suuria
intressejä ja ne pyrkivät luonnollisesti vaikuttamaan journalisteihin ja sitä kautta
maailman mielipiteeseen. Eikä näin ole vain kriisiaikoina.
Ulkomaan uutisoinnin osalta internet on suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös
haasteita sekä medialle että yksittäisille kansalaisille. On kuitenkin pidettävä mielessä,
että ainakin toistaiseksi tv on kyennyt säilyttämään 1960-luvulla syntyneen
johtoasemansa ulkomaan uutisten tärkeimpänä lähteenä.
Aineistot liikkuvat ja yhdenmukaistuvat
Suomen Tietotoimisto on suomalaisten toimitusten arjessa hyvin keskeinen
uutisagendan luoja. Näyttäisi siltä, että mitä enemmän uutistoimitukset vähentävät omia
toimittajiaan sitä enemmän joukkoviestimet turvautuvat STT:n juttuihin.
Valtakunnalliset ja maakunnalliset joukkoviestimet ovat supistaneet parin
vuosikymmenen aikana selvästi aluetoimituksiaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on
20 vuoden aikana puolittanut aluetoimittajiensa määrän kahteenkymmeneen.
Yleisradiolla alueuutistoiminnan kehitys on ollut kiinnostavasti toisenlainen. Yle aloitti
alueelliset tv-uutiset vuoden 2000 tammikuussa. Myös Suomen Tietotoimisto on
lisännyt läsnäoloaan maakunnissa (ehkä juuri tämä on mahdollistanut esimerkiksi
Helsingin Sanomien vetäytymisen maakunnista).
STT kronikoi tarkasti uutispäivää, koska sen juttukynnys on huomattavasti alempi kuin
esimerkiksi monilla päivälehdillä. Se on nopea ja edullinen lyhyiden uutisten välittäjä ja
siksi sen palveluja käytetään mieluusti niin radiossa, tv:ssä kuin verkkolehdissäkin. STT
on jo pitkään ollut myös tärkein ulkomaanuutisten välittäjä maakuntien
joukkoviestimille. Myös monien ilmaisjakelulehtien, kuten kansainvälisen Metron,
uutisanti perustuu Helsingissä nimenomaan STT:n uutisvirtaan.
STT:n teettämän asiakastutkimuksen mukaan maakuntalehdet ovat erityisen riippuvaisia
STT:n tarjonnasta. Uutistoimistojuttujen määrä on kasvanut koko ajan ollen
enimmillään jo puolet tarjonnasta. (Hynninen 2003, 24.) Maakunnallisen lehdistön
yhdenmukaistuminen voi johtaa siihen, että tulkinnat todellisuudesta yksipuolistuvat.
Lama-aika korosti kaupallisten strategioiden tarvetta. Levikkiluvut laskivat ja
mainosmarkat supistuivat pitkän nousujohteisen kehityksen jälkeen. Maakunta- ja
aluelehdistö alkoivat ketjuuntua ja etsiä erilaisia yhteistyön muotoja. (Salovaara-Moring
2002, 119; Sederholm 2002.) Jo 1980-luvulla oli kuitenkin perustettu Turun Sanomien
ja Savon Sanomien yhteinen Helsingin-toimitus. Myöhemmin 1990-luvulla yhteisen
Helsingin-toimituksen perustivat myös Satakunnan Kansa ja Etelä-Suomen Sanomat.
(Tommila & Salokangas 1998, 316.)