Lataa PDF - Sitra

Suomalaiset joukkoviestimet supistivat 1990-luvulla vakinaisten
ulkomaankirjeenvaihtajien verkostoaan. Uuden Suomen lakkauttaminen 1990-luvun
alussa sekä myöhemmin BBC:n suomenkielisen toimituksen alasajo 7 olivat iskuja
suomalaiselle ulkomaankirjeenvaihtajakulttuurille. MTV3 oli ainoa, joka lisäsi
ulkomaankirjeenvaihtajiensa määriä 1990-luvun alkupuolella, mutta myöhemmin sekin
on joutunut vähentämään väkeään. Muutamat suomalaiset joukkoviestimet perustivat
kuitenkin 1990-luvun aikana myös yhden uuden kirjeenvaihtajavakanssin, Kiinaan.
Esimerkiksi Yleisradio aloitti Pekingin-kirjeenvaihtajuuden 1996.
Vielä 1960-luvun puolivälissä Yleisradio suunnitteli laajentavansa
kirjeenvaihtajaverkostoaan vähitellen Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.
Yleisradiolla oli 1980-luvulla omia vakituisia Afrikan-kirjeenvaihtajia, mutta niistä
luovuttiin 1990-luvulla ja maanosassa siirryttiin freelancereiden käyttöön. Etelä-
Amerikassa ei yhdelläkään suomalaisella joukkoviestimellä ole koskaan ollut omaa
pysyvää kirjeenvaihtajaa, avustajia kylläkin.
Kirjeenvaihtajien sijoittamisella on suuri merkitys uutisvirtojen ohjautumisen kannalta.
Koska kirjeenvaihtajuudet maksavat joukkoviestimille paljon, omia kirjeenvaihtajia
pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti. Näin suosituimmat kirjeenvaihtajien
asemapaikat Bryssel, Lontoo, Moskova, Peking, Tukholma ja Washington korostuvat
ulkomaan uutisissa. Kahden vuosikymmen aikana etenkin Brysselin painoarvo on
selvästi kasvanut. Ensimmäiset suomalaiset Brysselin-kirjeenvaihtajat aloittivat työnsä
1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa.
Ulkomaantoimittajat ja -kirjeenvaihtajat ovat työnsä puolesta journalismin
eturintamassa ja eniten alttiita erilaisille kansainvälisille virtauksille. Pitkään
ulkomaankirjeenvaihtajiksi valittiin vain politiikan toimittajia tai kansainväliseen
politiikkaan erikoistuneita ulkomaantoimittajia. Ensimmäisiä taloustoimittajia
kelpuutettiin ulkomaankirjeenvaihtajiksi vasta 1980-luvun puolivälissä.
Uusi viestintäteknologia on kuitenkin jo mullistanut perinteisten kirjeenvaihtajien työtä.
Ennen varsin itsenäisesti työskennelleet arvokkaat herrasmieskirjeenvaihtajat ovat
väistymässä nuorempien kollegoiden tieltä, joita ohjataan entistä tarkemmin
kotitoimituksen uutisdeskistä. Uutispäälliköillä ja ulkomaan listatoimittajilla ovat
nykyään päivittäin useita kertoja suorassa puhelin- ja internet-yhteydessä
kirjeenvaihtajiinsa, kun aiemmin kontaktia otettiin selvästi harvemmin. Sekä
kirjeenvaihtajalla että kotitoimituksella on samat kansainvälisten uutistoimistojen
uutispalvelut käytössään, ja kirjeenvaihtajien juttuaiheet valikoituvat usein
uutistoimistojen päivälistojen mukaan. Kysyä voi, eikö kirjeenvaihtajien ammattitaitoa
pitäisi voida hyödyntää enemmän taustoittavassa ja analysoivassa roolissa?
Toisaalta perinteinen, sivistynyt ja pitkän journalistisen uran omaava
ulkomaankirjeenvaihtajatyyppi voi olla muullakin tavoin vaarassa. Internet tulvii
ulkomaan uutisia, erilaisia keskusteluryhmiä ja muita vaihtoehtoisia tiedonlähteitä.
Kuka tahansa voi halutessaan saada tai tehdä tuoreita uutisia melkeinpä mistä
maailmankolkasta tahansa. Myös mediatalot etsivät mieluusti entistä edullisempia
tapoja ulkomaan uutistuotantoonsa. Esimerkiksi talousuutisoinnin globaali nouseva tähti
7 BBC:n suomenkielinen toimitus oli 1950-luvulta lähtien tärkeä koulutuspaikka monille myöhemmin
ulkomaantoimittajina, ulkomaankirjeenvaihtajina ja myös diplomaatteina työskennelleille.