Lataa PDF - Sitra

lausuntojen antaja. Yhtenä näkyvänä seurauksena on ollut myös, että tuomioistuimet
ovat perustaneet uusia tiedottajan virkoja. Toisaalta rikos- ja oikeustoimittajat ovat
joutuneet aikaisempaa herkemmin oikeuteen vastaamaan jutuistaan ja medialta vaaditut
korvaussummat ovat olleet suuria. Ensimmäisiä lajissaan oli Kansallispankin entisen
pääjohtajan Jaakko Lassilan 1991 tekemä rikosilmoitus Suomen Kuvalehden
toimittajasta Harri Saukkomaasta, joka oli tehnyt laajan artikkelin ns. Kouri-kaupoista
ja kytkenyt Lassilan ”kadonneisiin miljooniin”. Kaupunginviskaali jätti kuitenkin
myöhemmin syytteen nostamatta. (Arolainen 1998, 195–196.)
Journalisti-lehden päätoimittaja Timo Vuortama (2002, 2) on todennut, että oikeuden
nousu etusivuille johtuu osaltaan yhteiskunnan oikeudellistumisesta, jolla tarkoitetaan
yhteiskunnallista järjestystä, jossa ongelmat yritetään ehkäistä lakeja säätämällä ja riidat
ratkaistaan oikeudessa. Tämä näkyy myös journalistisessa kielessä, jossa vilisee entistä
enemmän juridista fraseologiaa. Vuortaman arvion mukaan ”mediaan kohdistuvien
kanteiden tai niillä uhkaamisen yleistyminen ja tuomittujen vahingonkorvausten kasvu
lienevät nekin oikeudellistumisen seurauksia, eivätkä suinkaan vaarattomia”.
Aasian uutisointi lisääntyy, Afrikan vähenee
Ulkomaanuutistutkimus on Johan Galtungista ja Mari Rugesta lähtien (1965) pyrkinyt
määrittelemään ulkomaanuutisten kriteerejä. Länsimaisessa kulttuurissa ulkomaan
uutisoinnissa korostuvat johtavien länsimaiden ja niiden johtajien toimet sekä kielteiset
uutistapahtumat. (Ks. enemmän aiheesta esim. Pietiläinen 1998a, 23−24.)
Kansainvälisten uutisvirtatutkimusten mukaan maailman muuttuminen on vaikuttanut
vain vähän ulkomaan uutisiin. Noin kaksi kolmasosaa Suomessa julkaistavista tai
lähetettävistä ulkomaan uutisista koskee Euroopan maita. Seuraavina tulevat Aasia ja
Pohjois-Amerikka noin 10 prosentin osuuksilla. Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta
on vähiten uutisia. Selvimmät muutokset vuosien 1961 ja 1995 tutkimusten valossa
tapahtuvat Aasia- ja Afrikka-uutisoinnissa. Samaan aikaan, kun Aasian uutisoinnin
määrä on kaksinkertaistunut, Afrikka-uutisointi on puolittunut. (Pietiläinen 1998b, 89.)
Aasia-uutisointi on lisääntynyt länsimaisten yritysten talouskiinnostuksen vanavedessä.
Jukka Pietiläisen mukaan ulkomaanaineiston ja ulkomaankaupan välillä vallitsee selvä
riippuvuus: ”Ne maat, joista tuli eniten uutisia, olivat suurimmaksi osaksi samoja,
joiden kanssa käytiin kauppaa”. (Pietiläinen 1998b, 106.) Tutkimusten mukaan näyttää
myös ilmeiseltä, että ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset sekä maiden
kulttuurinen ja kielellinen läheisyys vaikuttavat ulkomaanuutisten määrää lisäävästi.
Yksittäisen ulkomaan kirjeenvaihtajan merkitystä on perinteisesti pidetty hyvin
vähäisenä. Kuitenkin jo 1980-luvun alkupuolella tehtyjen tutkimusten mukaan
viestinten omat kirjeenvaihtajat tuottivat 15−25 prosenttia kaikista ulkomaan uutisista.
Tämä koski myös kaikkein pienimpiä ja köyhimpiä maita. (Volkmer 1999, 99.)
Uusimpien uutisvirtatutkimusten mukaan kirjeenvaihtajien osuus ulkomaan aineistosta
on ollut koko ajan kasvamaan päin.