Lataa PDF - Sitra

vastaavasta. TV:ssä talousjournalismin lisääntyminen on näkynyt muun muassa uusina
ohjelmina: Yleisradion A-Plus (1992), MTV3:n (1993) talousuutiset sekä Ylen
talousuutiset (1998).
Myös talousjournalismin alalla on odotettavissa kiihtyvää kansainvälistä
keskittymiskehitystä. Ruotsalainen Bonniers valloitti nopeasti 1990-luvulla suurimman
osan Suomen lähialueiden potentiaalista talouslehtimarkkinoista perustamalla
talouslehdet Pietariin, Latviaan, Puolaan, Liettuaan, Itävaltaan ja Viroon.
Journalismin rajat: tutkiva journalismi ja oikeusjournalismi
Mediatutkija Heikki Kuutti on yli vuosikymmenen ajan yrittänyt puhua tutkivan
journalismin lisäämisen puolesta (ks. esim. Kuutti 1995). Uusimman projektinsa
loppuyhteenvetona Kuutti joutuu kuitenkin toteamaan (2003, 133), että
”ihanteellisuudestaan huolimatta tutkiva journalismi ei ole mikään journalistinen
valtasuuntaus Suomessa”.
Kuutti löytää useita syitä tutkivan journalismin vähäisyyteen: esikuvien puute,
suomalaisen yhteiskunnan pienuus, joukkoviestinten heikot toimintaresurssit,
reaaliaikaisen uutisoinnin ylikorostaminen, tutkimisen vaikeus ja yksinäisyys sekä
tutkimuksellisten valmiuksien puute. Etenkin pienillä paikkakunnilla tutkiva journalismi
on osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Journalistiset paljastukset on tulkittu hanakasti
yhteishenkeä pilaavaksi vihamieliseksi toiminnaksi. Hyvät suhteet kunnan poliittiseen ja
taloudelliseen eliittiin ovat tärkeitä, mikä johtaa arkojen aiheiden välttämiseen. (Kuutti
2003, 133–134.)
Yhdysvaltalainen tutkivan journalismin perinne ei siis ainakaan vielä ole ehtinyt juurtua
maahan eikä tulevaisuuskaan näytä kovin ruusuiselta. Tutkivan journalismin ryhmiä
toimi 1990-luvun lopulla Yleisradiossa, Helsingin Sanomissa ja myös muutamissa
MTV3:n Sunnuntairaportin aiheissa oli selvästi tutkivan journalismin piirteitä. 6 Sekä
Sanomien tutkiva ryhmä että Sunnuntairaportti on sittemmin lopetettu. Ainoastaan
Yleisradion TV1:n MOT-ryhmä jatkaa työtään.
Monet tutkivista journalisteista ovat taustaltaan rikos- ja oikeustoimittajia. 1990-luvun
aikana rikosjournalismi sai sekä MTV3:n uutisissa, Yleisradion Tv-uutisissa ja
iltapäivälehdistössä entistä enemmän näkyvyyttä. Iltapäivälehtien lööpeissä
(myyntijulisteissa) rikos- ja onnettomuusuutisten määrä nousi kolmanneksella vuodesta
1994 vuoteen 2000 (Huovila 2002, 201–203). Samaan aikaan journalismi ja oikeuslaitos
ajautuivat entistä useammin näkyvään konfliktiin ja oikeusjournalismi alkoi erottautua
perinteisestä rikos- ja tuomioistuintapausten uutisoinnista. Oikeusjournalistit alkoivat
tehdä pesäeroa lähteisiinsä ja samalla osoittaa itsenäistymisen merkkejä. Kritiikin
kohteena olivat niin korkeimman oikeuden tuomarien suuret sivutulot, tuomioiden
suuret vaihtelut eri puolilla maata kuin tuomioistuinten päätösten puutteelliset
perustelutkin. Oikeustoimittajien yhdistys on ollut myös ahkera kanteluiden tekijä ja
6 Lisäksi monet yksittäiset journalistit ja tiedotusvälineet ovat harrastaneet tutkivaa journalismia.
Suomessa toimii myös tutkivan journalismin yhdistys.