Lataa PDF - Sitra

More documents

Recommendations

Info

urheiluliikkeen sisältä tulevia alan harrastajia, jotka samastuivat ennen muuta urheiluelämään ja joiden ammatillinen osaaminen toimittajina kehittyi käytännön harjaantumisen myötä. Toisaalta professionalisoituminen viittaa siihen, että toimittajakunnan ammatillisessa itseymmärryksessä ja toimintakulttuurissa on joitakin yhtymäkohtia perinteisten suljettujen professioiden, kuten juristien ja lääkärien ammattikulttuuriin. 4 Pääsyä toimittajan ammattiin ei ole kuitenkaan sidottu mihinkään tiettyyn koulutukseen; usein käytetyn ilmauksen mukaan kyse onkin ns. semiprofessiosta. Vallan ja raportoimisen ongelma on talousjournalismissa ja politiikan journalismissa paljolti sama. Professionalismin vahvistuessa journalistit ottavat etäisyyttä vallankäyttäjiin ja myös yksittäiseen työnantajaan; vastuuta koetaan olevan myös yleisöä ja omaa ammattikuntaa kohtaan. (Johnson 1990, 70.) Talousjournalismi on varsin uusi tulokas suomalaisessa mediamaisemassa. Hufvudstadsbladetissa oli tosin erillinen taloustoimittaja jo 1910-luvulla ja Helsingin Sanomiin talouden erikoistoimittaja tuli 1930-luvulla. Maakuntalehdet alkoivat palkata taloustoimittajia ”kauppa- ja merenkulkuosastoille” 1960-luvulla, mutta vasta 1980- luvulla talousjournalismi alkoi ammattimaistua. (Mervola 1995, 292; Korhonen 1998, 100). Hyvää pohjaa oli kuitenkin luotu jo 1970-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomat perusti 1972 talouden erikoisosaston Taloustiistain ja Uusi Suomi pian tämän jälkeen talouden sunnuntaisivustot. Taloustiistain esikuvana olivat olleet ruotsalaisen Dagens Nyheterin talouden erikoissivut. Samassa yhteydessä Helsingin Sanomat hankki yksinoikeudet yhdysvaltalaiseen uutistoimiston AP:n talouspalveluun Dow Jonesiin sekä talouslehti Financial Timesin erikoispalvelun. (Mikkonen 1998, 43–44; Huovila 2003, 212.) Miksi suomalaisen talousjournalismin nopein kasvuvaihe kuitenkin ajoittuu nimenomaan 1980-luvun alkuun? Jälleen kerran voidaan toistaa, että Suomessa seurattiin kansainvälistä esimerkkiä. Angloamerikkalaisten taloussanomalehtien levikit lähtivät ensimmäisen kerran selvään nousuun 1950-luvulla, jolloin myös Lontoon ja New Yorkin finanssikeskukset menestyivät. The Wall Street Journalista (WSJ) tuli Yhdysvaltain suurilevikkisin päivälehti ja myös brittiläinen The Financial Times (FT) menestyi. Ne olivat kuitenkin vielä selvästi kansallisia medioita. Kotimarkkinoiden kylläännyttyä talouslehdet alkoivat tähyillä kansainvälisiä talousjournalismin markkinoita ja samalla globaalia markkinajohtajan asemaa. Kun WSJ:n ja FT:n neuvottelut yhteisestä maailman talouslehdestä kariutuivat, alkoi WSJ julkaista satelliittien avulla Aasian painostaan 1976. FT seurasi pian perässä ja aloitti Saksan painoksensa Frankfurtissa 1979. (Tunstall & Machin 1999, 81.) Talouslehtien globaali kilpailu näkyi myös Suomessa. Kansainvälisen uutiskiinnostuksen arvioimiseksi tätä tutkimusta varten tehtiin Suomea koskeva haku 4 Esimerkki tästä on ammattieettinen itsesääntely (Suomessa erityisesti Suomen Journalistiliiton julkaisema Journalistin ohjeet sekä hyvää journalistista tapaa valvova Julkisen sanan neuvosto), jolla ei ole kuitenkaan samanlaista konkreettisesti sanktioivaa merkitystä kuin joidenkin suljettujen professioiden sääntelyjärjestelmillä. Mainittakoon, että toimittajilla on ollut vuodesta 1975 lähtien työehtosopimuksessa ns. vakaumuksen suoja, joka antaa mahdollisuuden olla toimimatta vastoin ammattieettisiä normeja.
Factiva-uutisarkistoon. 5 Hakusanalla Finland löytyi vuosilta 1968–2000 yhteensä 156 596 juttua. Alla olevaa kuviota (kuvio 3) ei tule lukea niin, että nouseva käyrä kertoisi suoraan Suomea koskevan kiinnostuksen suhteellisesta kasvusta, sillä kyse on myös Factivan käyttämän aineistoperustan muutoksista. Kansainväliset taloustiedon jättiläiset aloittivat Suomen uutisten entistä kattavamman seurannan ja arkistoinnin 1979–1981. Ensimmäisenä Suomesta kiinnostui amerikkalainen Dow Jones News Service (1979) ja saman yhtiön taloussanomalehti The Wall Street Journal (1980). WSJ:n uutinen koski neljän suomalaisen metalliteollisuusyrityksen saamaa kauppaa Neuvostoliitosta. Financial Times seurasi perässä 1981. Eniten juttumäärät lisääntyivät suhteellisesti vuoden 1984 aikana (nelinkertaistuivat), jolloin Kauppalehden ja Helsingin Sanomien englanninkieliset juttureferaatit ylsivät ensimmäisen kerran kansainväliseen uutislevitykseen. Myöhempää uutismäärän kehitystä selittää suurimmaksi osaksi Factivaan tallentuvien uutislähteiden määrän lisääntyminen. Joukkoviestimet eri puolilla maailmaa toistivat samoja Suomea koskevia uutisia. Kaikkiaan lukuja on kuitenkin mahdollista tulkita niin, että Suomi alkaa 1980- luvun alussa muuttua kansainvälisen talouden näkökulmasta kiinnostavammaksi ja että taloutta koskeva kansainvälinen uutisvaihto lisääntyi voimakkaasti 1980- ja 1990- luvuilla. Kuvio 3. Finland-sanan esiintyminen Factivan uutisarkistossa 1968 - 2000 25000 20000 Juttumäärät 15000 10000 5000 0 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 Vuosi 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Selkeän kuvan Suomea koskevan kiinnostuksen vaihteluista antaa kuvio 4, tosin vain yhden lehden osalta. The New York Times oli pitkään ainoa ei-eurooppalainen joukkoviestin, joka seurasi säännöllisesti Suomen asioita. NY Timesin uutis- ja 5 Factiva on maailman johtavan uutistoimiston, brittiläisen Reutersin, ja amerikkalaisen Dow Jonesin yhteisyritys. Factivalla on noin 8000 uutislähdettä. Päälähteitä ovat AP-Dow Jones, Reuters, New York Times ja Wall Street Journal. Uutisarkistossa on aineistoa 22 eri kielellä 118 maasta.
Page 1 and 2:
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
Page 3 and 4:
3) Demokratisoitumisen kasvu liitty
Page 5 and 6:
ARVOJEN MUUTOS SUOMESSA 1980-LUVULT
Page 7 and 8:
Kuvio 1. Schwartzin malli arvojen r
Page 9 and 10:
Kuvion oikealla puolella olevat arv
Page 11 and 12:
työikäisiä edustavan otoksen arv
Page 13 and 14:
Taloudellinen vauraus on yhteydess
Page 15 and 16:
semme sellaista ”mielen kollektii
Page 17 and 18:
Hofsteden muiden ulottuvuuksien voi
Page 19 and 20:
Kulttuurin arvot ovat ilmeisesti mo
Page 21 and 22:
Vaikka politiikan tutkijat nimittä
Page 23 and 24:
3 SUOMALAISTEN ARVOT MEDIAJULKISUUD
Page 25 and 26:
Merikallio gradutyöhönsä (2002),
Page 27 and 28:
Taulukko 7. Suomen Kuvalehdessä es
Page 29 and 30:
Suomalaisten tutkijoiden Schwartzin
Page 31 and 32:
Lehdistöaineistossamme ilmenevän
Page 33 and 34:
Mikkola, T. (2003) Muuttuvat arvot
Page 35 and 36:
2 kuului myös se, että tulopoliit
Page 37 and 38:
4 ”kansalaiskeskeisyyttä” void
Page 39 and 40:
6 näkökulmasta varsinkin eri väe
Page 41 and 42:
8 Monia valtion hallinnon osana oll
Page 43 and 44:
10 SUUNNITTELUTALOUDEN VALTIOKESKEI
Page 45 and 46:
12 Työmarkkinajärjestöjen päät
Page 47 and 48:
14 Kulttuuriprotektionismiin ja kes
Page 49 and 50:
16 Osa tutkijoista ja sosiaalialan
Page 51 and 52:
18 pankkien kautta myös pienyrityk
Page 53 and 54:
20 Siinä ehdotetaan, että keskusv
Page 55 and 56:
22 ovat velvollisia tai niiden on m
Page 57 and 58:
24 jonkinlaisella ”sekajärjestel
Page 59 and 60:
26 Marraskuussa Tehy kampanjoi nelj
Page 61 and 62:
28 Amerikkalaisen sairaalan seinäl
Page 63 and 64:
30 korostamalla, että sillä olisi
Page 65 and 66:
32 1980-luvun alkupuolella ehkä ol
Page 67 and 68:
34 ”kansanvaltaisen poliittisen j
Page 69 and 70:
36 Terve ja toimiva taloudellinen k
Page 71 and 72:
38 Pohjoismaat, tosin käytännöss
Page 73 and 74:
40 kyseenalaistaa tarpeen kehittä
Page 75 and 76:
42 Meillä markkinoiden vapaus merk
Page 77 and 78:
44 on tulkittu etääntyvän perint
Page 79 and 80:
46 Kirjallisuus Alasuutari, Pertti
Page 81 and 82:
SUOMEA TRIMMAAMASSA Strategiset ret
Page 83 and 84:
Tutkimus- ja kehitystyö on 1980-lu
Page 85 and 86:
verojärjestelmän, yritysten, ener
Page 87 and 88:
• Vuonna 1996 hyväksytty SAK:n e
Page 89 and 90:
taloudellisten ohjauskeinojen koros
Page 91 and 92:
Pehmeämmät arvot näkyvät myös
Page 93 and 94:
historiallista muutosta ja eliittie
Page 95 and 96:
1 AINEISTOT JA ANALYYSI Tutkimuksee
Page 97 and 98:
ulkomaalaisomistus on omalta osalta
Page 99 and 100:
Varsinaisena kriisin alkuvuotena vo
Page 101 and 102:
Tämä poliittinen käänne näkyi
Page 103 and 104:
1990-luvun lama oli suomalaisille y
Page 105 and 106:
Laman ongelmien ratkaisemiseksi Suo
Page 107 and 108:
2000-2001 tehdyssä laajassa Kunta
Page 109 and 110:
Siitä huolimatta, että vuosikerto
Page 111 and 112:
2000 se ilmoittaa: ”Visiomme on t
Page 113 and 114:
Toisaalta 1990-luvun alussa syntyy
Page 115 and 116:
kun taas vuoden 1993 kertomuksessa
Page 117 and 118:
kansainvälisillä markkinoilla ja
Page 119 and 120:
tapahtuu vuonna 1994, jolloin yhti
Page 121 and 122:
mahdolliseksi sen, että Valmet voi
Page 123 and 124:
tahansa yhtiön perimmäinen tavoit
Page 125 and 126:
3.5 Lama ja tehokkuuden vaateet 199
Page 127 and 128:
Samalla ”yksiköiden rakenteita k
Page 129 and 130:
vastaan uudessa toimitalossa. Se sy
Page 131 and 132:
suomalaista arvoja, joissa suhtaudu
Page 133 and 134:
Vuoden 1994 vuosikertomuksessa yhti
Page 135 and 136:
on varsin perinteisesti johtamiskes
Page 137 and 138:
”Yhtiössä toimitaan ensolaisten
Page 139 and 140:
edellytys. Tämän takia tavoitteem
Page 141 and 142:
esittelemään tulevan toimintansa
Page 143 and 144:
uudistuu omien voimavarojemme mukai
Page 145 and 146:
”Tavoitteena on toimivan ja siin
Page 147 and 148:
Holkerin hallituksessa kehitetään
Page 149 and 150:
kehittämällä kuntien ja valtion
Page 151 and 152:
4.4 Hintakilpailukyvystä koko yhte
Page 153 and 154:
Myös valtionyhtiöiden kilpailukyk
Page 155 and 156:
energia- ja sähköveron kehittämi
Page 157 and 158:
niidenkin politiikkalohkojen, jotka
Page 159 and 160:
ja ”huolehditaan koko maan edelly
Page 161 and 162:
Jäätteenmäen hallituksessa, jonk
Page 163 and 164:
Perustavana syynä menojen karsimis
Page 165 and 166:
Lipposen ensimmäisen hallituksen o
Page 167 and 168:
hallitusohjelmista katoa. Teknologi
Page 169 and 170:
SAK linjaa vuoden 1981 periaateohje
Page 171 and 172:
Tämä kamppailu nousee esiin erity
Page 173 and 174:
”Julkisen sektorin ohella työvoi
Page 175 and 176:
Vuonna 2001 joustavuutta ei enää
Page 177 and 178:
Toisaalta ay-liike näkee itsensä
Page 179 and 180:
Ennen muuta toivotaan palkkaverotuk
Page 181 and 182:
1990-luvun lama koettelee ay-liikke
Page 183 and 184:
Hallitusohjelmissa kansainvälistym
Page 185 and 186:
Lipposen ensimmäinen hallitus linj
Page 187 and 188:
liike, onnistuu luomaan yhteisölli
Page 189 and 190:
Suomessa tapahtuneesta muutoksesta
Page 191 and 192:
kansainvälistyy, ay-liike asemoi i
Page 193 and 194:
Kosonen, Pekka (1998) Pohjoismaiset
Page 195 and 196:
Tainio, Risto, Huolman, Mika, Pulkk
Page 197 and 198:
Liite 2: Eri sektorien keskeisiä a
Page 199 and 200:
1 SUOMEN YRITYSSEKTORIN RAKENTEELLI
Page 201 and 202:
3 keskeinen päämäärä ja yritys
Page 203 and 204:
5 Tämän lisäksi yritysjohdon ja
Page 205 and 206:
7 Avoimuus ulospäin näkyi selväs
Page 207 and 208:
9 Yrityksen sisäisistä toimijoist
Page 209 and 210:
11 edustavat Suomen yrityssektorin
Page 211 and 212:
13 3 SUOMEN YRITYSSEKTORIN MUUTOS 1
Page 213 and 214:
15 Ulkomaalaisomistuksessa olevien
Page 215 and 216:
17 kuvaa ulkomaalaisomistusosuuden
Page 217 and 218:
19 Uuden ajattelun mukaisesti myös
Page 219 and 220:
21 Vain muutamaa poikkeusta lukuun
Page 221 and 222:
Hallituksille asetetut uudet tehtä
Page 223 and 224:
25 Työsuhdeoptiot olivat vielä 19
Page 225 and 226:
27 Alla olevassa taulukossa 5 on es
Page 227 and 228:
29 Yritysten yhteiset arvot määri
Page 229 and 230:
31 sijoittajakulttuuriin. Omistajat
Page 231 and 232:
33 luotonkysyntää. Kuitenkin yrit
Page 233 and 234:
35 kansainvälistäessään toimint
Page 235 and 236:
37 Listautumisen seurauksena Nokian
Page 237 and 238:
39 jatkuvasti ja julkisesti vaatia
Page 239 and 240:
41 Metsäteollisuus ei kuitenkaan o
Page 241 and 242:
43 Ulkomaalaisomistuksessa oli vuod
Page 243 and 244:
45 toimitusjohtajan päätehtäväk
Page 245 and 246:
47 yritysten osakekurssit alas, mik
Page 247 and 248:
49 5.3. Kansainväliset vaikutteet:
Page 249 and 250:
Myös monen suomalaisen yrityksen j
Page 251 and 252:
53 Kansainvälisten sijoittajien hu
Page 253 and 254:
omaleimaisia, kansalliset erityispi
Page 255 and 256:
57 Lähteet Ali-Yrkkö, Jyrki, Paij
Page 257 and 258:
59 Soros, George (1997) ”Kapitali
Page 259 and 260:
Sen keskeiset osat olivat 1) taloud
Page 261 and 262:
porvariyhteistyöhön (1991), sitte
Page 263 and 264:
Suomessa julkisen hallinnon uudistu
Page 265 and 266:
ennen muuta yrityksissä. Siinä pa
Page 267 and 268:
erityisesti maaseudulla, ristiriito
Page 269 and 270:
yhteiskunnan rauhallisuuden järjes
Page 271 and 272:
Viidenneksi uusi hallintapolitiikka
Page 273 and 274:
poliittisten prosessien ja julkisuu
Page 275 and 276:
Poliittisen hallitsemisen kannalta
Page 277 and 278:
hallituksen toiminnassa. Painotan s
Page 279 and 280:
Presidentin vahvan aseman kasvualus
Page 281 and 282:
Tutkijat ovat keskustelleet laajast
Page 283 and 284:
Työmarkkinajärjestöt muodostavat
Page 285 and 286:
markkinat joutuivat kokonaan valtio
Page 287 and 288:
Juridisen tradition vaikutuksesta j
Page 289 and 290:
Liikelaitoslaki loi julkisen sektor
Page 291 and 292:
kohti kansantaloudellisen rationaal
Page 293 and 294:
Pohjoismaiden alhaisin. Julkisen pa
Page 295 and 296:
avoimuutta muutokseen sopeutumisess
Page 297 and 298:
alkanut keskustelu Euroopan Yhteis
Page 299 and 300:
ilmoittamalla, ettei hallitus voi t
Page 301 and 302:
valtiosääntöuudistuksia ja siirt
Page 303 and 304:
pohjalta, sillä se on uhka demokra
Page 305 and 306:
poistettu tosiasialliset valtaoikeu
Page 307 and 308:
irtautui lopulta muutospuheesta ja
Page 309 and 310:
pääministerin virasta. Jäätteen
Page 311 and 312:
läpäisevänä teemana. Sen tavoit
Page 313 and 314:
osaamme hoitaa suljettujen talouksi
Page 315 and 316:
23,3, %. Verotulojen suhde bruttoka
Page 317 and 318:
Järjestelmän perusteista keskuste
Page 319 and 320:
tavoitteena oli yksiportainen kesku
Page 321 and 322:
erimielisyyden aiheisiin. Lipposen
Page 323 and 324:
toimenpiteiksi. Se ei konkretisoitu
Page 325 and 326:
Hallitusohjelman hallinnon kehittä
Page 327 and 328:
eurooppalaista monikansallista hall
Page 329 and 330:
vahvistettu, mutta sen kaikkia mahd
Page 331 and 332:
1. Poliittisen hallinnan yhdeksi t
Page 333 and 334:
uudistuspolitiikan toinen välttäm
Page 335 and 336:
elementtejä, mutta järjestely ei
Page 337 and 338:
Kunnallishallinto tuottaa Suomessa
Page 339 and 340:
painavat suuri julkinen sektori (ko
Page 341 and 342:
Kuntarakenne, väestön ikärakenne
Page 343 and 344:
Lähteet Kirjallisuus: Heikki Aalto
Page 345 and 346:
Seppo Lindblom: Kansankodin tuolla
Page 347 and 348:
Markku Temmes: Hallinnon kehittämi
Page 349 and 350:
Valtioneuvoston periaatepäätös t
Page 351 and 352:
2 aikaan kehkeytyi myös ennennäke
Page 353 and 354:
4 tärkeitä paikallisyhteisöjen i
Page 355 and 356:
6 taas passiiviset jäsenet näkev
Page 357 and 358:
8 toiminta, erityisesti paperi- ja
Page 359 and 360:
10 muukaan pääoma ei jakaudu tasa
Page 361 and 362:
12 1 Mitä tarkoitetaan kansalaisyh
Page 363 and 364:
14 Tämän työn tavoitteena on sil
Page 365 and 366:
16 työmarkkinoihin. Sen seurauksen
Page 367 and 368:
18 joukkokannatusta (n. 15 % vastaa
Page 369 and 370:
20 se, että sosiaalinen pääoma v
Page 371 and 372:
22 4 Yhteiskunnalliset liikkeet Kun
Page 373 and 374:
24 Toiseksi erityisesti ammattikunt
Page 375 and 376:
26 ympäristöministeriö. Ekologis
Page 377 and 378:
28 heidät pyritään mitätöimä
Page 379 and 380:
30 Samalla kun osa- ja määräaika
Page 381 and 382:
32 ydinperheen, yhteiskunnan peruss
Page 383 and 384:
34 voivat muodostaa tärkeitä koti
Page 385 and 386:
36 Hegel G.W.F, (1973): Hegel i Urv
Page 387 and 388:
38 Pykönen, S.(2003): Määräaika
Page 389 and 390:
2 tunnistettu, myös sitä, mitä k
Page 391 and 392:
4 syvyyttä. Pankkikriisin merkkej
Page 393 and 394:
6 On vaikeaa ennakoida lyhyen aikav
Page 395 and 396:
8 Tutkimuksen lähtökohtana on nä
Page 397 and 398:
10 2 SIIRTYMINEN SUUNNITTELUTALOUDE
Page 399 and 400:
12 Tavoiteskenaarion ehdottamiin to
Page 401 and 402:
14 elättejä. Laman aikana sosiaal
Page 403 and 404:
16 Vastaava näköalattomuus poliit
Page 405 and 406:
18 yritettiin arvioida toimintaymp
Page 407 and 408:
20 Kolmannessa katsauksessa koroste
Page 409 and 410:
22 Tärkeä kysymys onkin, kuinka t
Page 411 and 412:
24 Valiokunnan syntyhistorian juure
Page 413 and 414:
26 Tähän liittyen pidettiin tärk
Page 415 and 416:
28 Vallitseva yhteiskunnallinen ilm
Page 417 and 418:
30 Haastateltavat vertasivat Suomen
Page 419 and 420:
32 viestitettiin, että jotain olis
Page 421 and 422:
34 toivomus, että talousneuvostoss
Page 423 and 424:
36 synnyttämässä ilmastossa. Ty
Page 425 and 426:
38 Kaiken kaikkiaan menetelmiin koh
Page 427 and 428:
40 Kuva 1: Teollisuustuotanto toimi
Page 429 and 430: 42 vaikeampaa. Väestö ja työvoim
Page 431 and 432: 44 Myös taloudellisilla malleilla
Page 433 and 434: 46 tuottaa monipuolista, yhteiskunn
Page 435 and 436: 48 Entä sitten 1990-luku ja siitä
Page 437 and 438: 50 et al. 2001). Huolellisesti teht
Page 439 and 440: 52 Pahimman taloudellisen laman aik
Page 441 and 442: 54 Monet haastateltavat arvioivat,
Page 443 and 444: teollisuusministeriöön ja eräill
Page 445 and 446: 58 Kirjallisuus Allén Tuovi & Karh
Page 447 and 448: 60 Romppanen, Antti & Leppänen, Se
Page 449 and 450: SUOMALAINEN JOURNALISMI JA YHTEISKU
Page 451 and 452: maailmalta. Yksi tv:n mahdollisista
Page 453 and 454: korostaa yhteiskunnan tulevaisuutee
Page 455 and 456: akentamaan vastaanottajan aseman su
Page 457 and 458: Koska journalismi on valtaosin kaup
Page 459 and 460: on suunniteltava esityksensä media
Page 461 and 462: etsimiseen, realistis-empiristiseen
Page 463 and 464: 2 MEDIAJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET Med
Page 465 and 466: sekä lama-uutisointiprojektit (Sal
Page 467 and 468: Sanomalehtien lisäksi myös aikaka
Page 469 and 470: Tv-luparahoitteinen Yleisradio on j
Page 471 and 472: Teknologia: kohti internetin aikaa
Page 473 and 474: ajatus mediakonvergenssista, viesti
Page 475 and 476: 3 JOURNALISMIN SISÄLLÖT MURROKSES
Page 477 and 478: henkilökeskeisenä valtapelinä. (
Page 479: mielestä eri mieltä olevat leimat
Page 483 and 484: vastaavasta. TV:ssä talousjournali
Page 485 and 486: Suomalaiset joukkoviestimet supisti
Page 487 and 488: Myöhemmin 1990-luvun lopulla ja 20
Page 489 and 490: Ympäristö ja maahanmuuttajat uusi
Page 491 and 492: Suomalaisuuden muutos Joukkoviestin
Page 493 and 494: elämäntavan kokonaisuutta: tamper
Page 495 and 496: tietoa, kutsuu peliin uusia puheenv
Page 497 and 498: uutislähetyksessä ja sitä seuraa
Page 499 and 500: uutisosasto voinut enää välttyä
Page 501 and 502: aluksi myös se, että kaikki maan
Page 503 and 504: tai liikelaitostaminen sekä merkit
Page 505 and 506: kautta; journalismi esittää yleis
Page 507 and 508: nopeassa muutoksessa. Mediatalot ov
Page 509 and 510: 6. Televisiouutisten merkitys uutis
Page 511 and 512: Harju, Auli (2002). Journalistisen
Page 513 and 514: Sopulisilppuri. Mediakritiikin näk
Page 515 and 516: Majapuro, Marketta (1998). Talousjo
Page 517 and 518: Ulkomaanuutisten maisema Suomessa.
Page 519 and 520: Volkmer, Ingrid (1999). News in the
Page 521 and 522: 2 lisätty, mutta koulutusmenojen o
Page 523 and 524: 4 Koulutusvirtojen perusteella teht
Page 525 and 526: 6 Vaikka Suomen korkeakoululaitos t
Page 527 and 528: 8 KOULUTUSJÄRJESTELMÄ SUOMALAISEN
Page 529 and 530: 10 Kuvio 1. Oppimistulosten ja koul
Page 531 and 532:
12 Makrotaloudellista tarkastelua t
Page 533 and 534:
14 (CERI), korkeakoulujen johtamise
Page 535 and 536:
16 täsmällisesti määritelty tie
Page 537 and 538:
18 paljon ”työpaikkakompetenssia
Page 539 and 540:
20 Lisänäkökulma keskusteluun ko
Page 541 and 542:
22 Kouluihin oli rakennettu myös m
Page 543 and 544:
24 Ensisijaisesti tasa-arvoon täht
Page 545 and 546:
26 Verrattaessa kaupunki- ja maaseu
Page 547 and 548:
28 Talouden lama 1990-luvun alussa
Page 549 and 550:
30 vertailututkimukset osoittivat s
Page 551 and 552:
32 Vaikka viime vuosien kansainväl
Page 553 and 554:
34 Taulukko 3.: Oppisopimuskoulutuk
Page 555 and 556:
36 Kuvio 3.. Ammattikorkeakoulututk
Page 557 and 558:
38 on EU:n parhaiden jäsenmaiden t
Page 559 and 560:
40 Periaatteessa työllistyminen no
Page 561 and 562:
42 yliopistomaisten sisältöjen ja
Page 563 and 564:
44 Ulkomaalaisten opettajien ja tut
Page 565 and 566:
46 koulutusjärjestelmän ylemmiss
Page 567 and 568:
48 selvästi OECD-maiden poikien ke
Page 569 and 570:
50 Myös kunnalliset luottamushenki
Page 571 and 572:
52 leimaa usko siihen, että ”oik
Page 573 and 574:
54 ym. 1989; Rauste-von Wright & vo
Page 575 and 576:
56 myös opetuskäytäntöihin ja s
Page 577 and 578:
58 Epätarkoituksenmukainen tai keh
Page 579 and 580:
60 eurooppalaisessa vertailussa mel
Page 581 and 582:
62 Syvä taloudellinen taantuma vuo
Page 583 and 584:
64 mahdollisuuksia erityisten intre
Page 585 and 586:
66 suomalaisten yliopistojen ja amm
Page 587 and 588:
Jakku-Sihvonen, R. & Komulainen, E.
Page 589 and 590:
Oksanen, R. (2003). Laadun määrit
show all

Lataa PDF - Sitra

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?