Lataa PDF - Sitra

3 JOURNALISMIN SISÄLLÖT MURROKSESSA
Kilpailua television kanssa
Television rooli ”johtavana” mediana korostuu koko tutkimusajanjakson ajan.
Kansainvälisissä tutkimuksissa 1960-lukua arvioidaan usein lopullisesti ”tvaikakauteen”
siirtymisen ajankohdaksi. Aulan mielestä Suomessa tv-aikakauteen
siirryttiin 1970-luvulla. Esimerkiksi vuoden 1982 ja 1988 presidentinvaaleissa sekä
1983 ja 1987 eduskuntavaaleissa television merkitys korostui. (Aula 1991, 154,
198−201.) Televisio on kahdenkymmenen vuoden aikana alkanut entistä enemmän
luoda agendaa suomalaisessa keskustelussa. Televisiolla on yksittäisistä
tiedotusvälineistä suurin merkitys esimerkiksi julkisuuden henkilön, organisaation tai
yrityksen tunnettavuuden lisäämisessä – myös imagon ja maineen näkökulmasta.
Ensimmäinen kuukävely heinäkuussa 1969 uutisoitiin suorana tv-lähetyksenä kaikkialle
maailmaan, mutta vasta 1980-luvun alussa halventuneet satelliittiyhteydet
mahdollistivat aivan uudenlaisen tv-uutiskonseptin. Ted Turner perusti Atlantassa 1980
Cable News Networkin (CNN), 24 tuntia vuorokaudessa uutisia esittävän
kaapeliuutiskanavan. CNN:n näkyvin kansainvälinen läpimurto ajoittui Persianlahden
sotaan 1990−1991. Mediamaisema on tv:n vaikutuksen vuoksi visuaalistunut ja
journalismin nopeusvaatimukset kasvaneet. Tv:n nousu johtavaksi uutismediaksi on
luonnollisesti aiheuttanut muutoksia sanomalehdistössä.
Yksi tunnetummista esimerkeistä on Yhdysvalloissa vuonna 1982 aloittanut
”televisiomainen” The USA Today. Siitä tuli välittömästi koko sanomalehtiä tekevän
maailman puheenaihe. USA Today ei ollut Yhdysvalloissa väritrendin ensimmäinen
lehti, mutta valtakunnallisena ja uutena sanomalehtenä se nousi esimerkkilehdeksi.
Pekka Mervola tiivistää väitöskirjassaan (1995, 320): ”USA Today mullisti monella
tavalla perinteistä lehdentekotapaa. Sen jutut olivat selvästi lyhyempiä kuin mihin
yleensä oli totuttu. Se käytti runsaasti grafiikkaa. Mutta eniten kiinnitti huomiota sen
runsas värin käyttö. USA Todayssa oli värikuvia, värivinjettejä ja väripohjia”.
Valtaosa suomalaisista maakuntalehdistä siirtyi täydelliseen nelivärisyyteen 1990-luvun
alussa. Mervolan (1995, 324−325) arvion mukaan nelivärillä haluttiin lisätä lehtien
kiinnostavuutta ja ”kansanomaisuutta” sekä parantaa oman lehden asemaa kilpailussa
muiden viestinten, etenkin television kanssa. 3
Värillisyyden lisäämisen lisäksi sanomalehdet ovat yrittäneet vastata kiristyvään
mediakilpailuun pienentämällä sivukokoa tabloidiksi. Tabloidia ovat käyttäneet etenkin
niin sanotut kakkoslehdet, poliittiset sanomalehdet ja tietysti – iltapäivälehdet.
Toukokuussa 2003 Hufvudstadsbladet ilmoitti pienentävänsä sivukokonsa tabloidiin.
3 Valtakunnan suurilevikkisin sanomalehti Helsingin Sanomat siirtyi kaikkien sivujen nelivärisyyteen
vasta syksyllä 2003. Lehdessä oli tehty 1980-luvulla virheellinen arvio, jonka mukaan laatulehdet
säilyisivät pitkään maailmalla mustavalkoisina. Kansainvälisessä vertailussa Helsingin Sanomien
muodonmuutos tuli selvästi jälkijunassa.