Lataa PDF - Sitra

1987: Säännölliset yöradiolähetykset alkoivat 1.6. Porin uusi lyhytaaltokeskus aloitti
ulkomaanlähetykset 1.6. Yleisradion, MTV:n ja Nokian perustama Oy Kolmostelevisio Ab
aloitti ohjelmatoiminnan 1.9.
1990: 1.6. Yleisradio jakoi radio-ohjelmansa kolmelle kanavalle ohjelmatyyppien ja
kohderyhmän mukaan. Kanavien nimiksi tulivat Radio Ylen Ykkönen (klassisen musiikin
ja puheohjelmien kanava), Radiomafia (nuorison ja populaarimusiikin kanava) ja Radio
Suomi (uutis-, ajankohtais- ja aluekanava).
1993: 1.1. Yleisradio sai television ykkös- ja kakkosverkon (kanavat TV 1 ja TV 2)
kokonaan käyttöönsä MTV:n ohjelmien siirtyessä kolmosverkkoon (MTV3-kanava). 2.9.
alkaen MTV Oy jatkoi kaupallisen televisiotoiminnan harjoittamista omalla
valtakunnallisella toimiluvalla. 1.5. YLEn ulkomaanlähetyksiä (Radio Finland) alettiin
lähettää lyhyt- ja keskiaaltolähetysten lisäksi myös satelliitin kautta.
1994: 1.1. laki Yleisradio Oy:stä astui voimaan. Radion digitaaliset koelähetykset
aloitettiin helmikuussa Espoon yleisradioasemalle rakennetulla koelähettimellä.
1995: Yleisradion ensimmäinen satelliittimaa-asema otettiin käyttöön lokakuussa.
1997: Ykkösen aamu-tv aloitti. TV Finlandin digitaaliset lähetykset Eurooppaan alkoivat.
Ruotsinkielinen radiokanava Riksradion uudistui Radio Vegaksi ja Radio Extremiksi.
1998: 12.10. Suomen ensimmäinen digitaaliradio YLEn Radio Peili aloitti lähetyksensä.
1999: 1.1. YLEn jakelutekniikasta muodostettu tytäryhtiö Digita Oy aloitti toimintansa.
Kaksi uutta digitaalista radiokanavaa, Ylen Klassinen ja Radio Aino, aloittivat toimintansa.
2000: 6.1. aloitettiin alueellinen tv-uutistoiminta Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa.
Maaliskuun lopussa ylittyi 2 miljoonan tv-maksun rajapyykki. 20.12. Yleisradio myi 49 %
tytäryhtiöstään Digita Oy:stä ranskalaiselle TDF:lle.
2001: Digitaaliset tv-lähetykset aloitettiin 27.8. Samalla ohjelmatoimintansa aloittivat
YLEn uudet kanavat YLE24, Teema ja FST.
2003: 13.1. suomenkieliset radiokanavat uudistuivat: YLE Radio 1, YLEX, YLE Radio
Suomi ja YLEQ aloittivat toimintansa.
(Lähde: Yleisradio)
Sähköisen viestinnän uusia sovellutuksia oli 1980-luvulla siis muun muassa
tekstitelevisio (1981). 1990-luvulta alkaen muutosvoimina ovat olleet etenkin internet ja
digitaali-teknologiat. Uusien teknologioiden käyttöönottoa ennustettaessa on aina oltu
alkunopeuden suhteen liian optimistisia, mutta lopulta toteutuneen kokonaismuutoksen
suhteen liian varovaisia. Näin kävi esimerkiksi kotitietokoneiden ja matkapuhelinten
kohdalla.
Tämän hetken tärkeä aihe on digi-tv. Tuoreen tutkimuksen mukaan digi-tv:n lanseeraus
epäonnistui alkuvaiheessaan Suomessa. Seppo Kangaspunnan ja Marjo Huuskon (2003)
mukaan laiteongelmat, yliodotukset ja katsojien puute ovat yhtenäisiä piirteitä
kaikkialla edelläkävijämaissa. Digi-tv:n myötä televisiossa siirrytään kohti maksullista
televisiota. Myös internetin kiinnostavimmat sisällöt ovat muuttuneet ja muuttumassa
maksullisiksi. Digitaalisuus luo edellytyksiä journalismin versioimiselle eli saman
sisällön moninkertaiselle käytölle eri joukkoviestintävälineissä. Pertti Näräsen mukaan