Lataa PDF - Sitra

Teknologia: kohti internetin aikaa
Viestintäteknologisilla innovaatioilla on ollut aina vaikutusta mediatoimialaan.
Lennättimen keksiminen 1840-luvulla ja kaapeliverkoston laajeneminen tehosti
ensimmäisten uutistoimistojen työtä ja vaikutti myös journalistisiin sisältöihin.
Lennätinmaksut olivat pitkään kalliita ja siksi uutiset olivat lyhyitä, yleensä vain
lauseen, parin mittaisia. (Read 1992, 98–99.) Myöhemmin valokuva, elokuva, radio,
puhelin, televisio, satelliitit, langattomat matkapuhelimet ja internet ovat olleet
vuorollaan muovaamassa viestintämaisemia. Uuden teknologian käyttöönotto on
synnyttänyt uusia joukkoviestimiä, mutta myös tehostanut vanhojen tuotantoa. Näin
kävi esimerkiksi 1970-luvulla sanomalehdille. Satelliittipainot auttoivat lehtien
leviämistä kauemmas perinteisiltä markkina-alueilta (Jyrkiäinen 1994, 233–234).
Viestintä- ja tietoteknologiset edelläkävijät ovat yleensä saaneet etulyöntiaseman
mediamarkkinoilla. Näin kävi esimerkiksi Reutersille 1960-luvulla: Brittiläinen
uutistoimisto alkoi ensimmäisenä kehitellä päätelaitteita, jotka mahdollistivat
elektronisen kaupankäynnin. Reutersista tuli monitoreiden avulla maailman johtava
talousinformaation välittäjä ja tuottaja. Yhtiö dominoi talousdatabisnestä etenkin 1985–
1995. Reutersin päätelaitteista (data-on-screenit) tuli pörssimeklarien,
sijoitusanalyytikoiden ja yritysjohtajien työn kannalta välttämättömiä. Vuoden 1987
lokakuun pörssiromahdus havahdutti finanssimaailman huomaamaan, miten suuressa
määrin maailman osakekauppa ja valuuttamarkkinat olivat jo riippuvaisia Reutersin
palveluista. (Tunstall & Palmer 1991, 55–73.)
Uusi varteenotettava kansainvälinen taloustiedon kauppaaja on Bloomberg, joka
perustettiin 1982. Bloomberg on kiinnostava esimerkki siitä, miten uusi
viestintäteknologia voi avata tien globaaliin mediabisnekseen. Yhdysvaltalaisen
yrityksen liiketoiminta perustuu Reutersin tapaan reaaliaikaisesti taloustietoa välittäviin
päätteisiin, joita voi käyttää myös kaupantekovälineinä. Bloomberg on hyödyntänyt
uutta teknologiaa ja etenkin internetin tuomia uusia mahdollisuuksia. Se on perinteisistä
uutistoimistoista poiketen kaupannut talousinformaatio- ja uutispalvelujaan suoraan
myös yksittäisille kuluttajille. (Tunstall & Machin 1999, 86–87.) Kilpailun kiristyminen
talousinformaatiobisneksessä ajoi Reutersin vuosituhannen vaihteen jälkeen
taloudellisiin vaikeuksiin ja yhtiö teki tappiota ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen.
Myös Suomi on ollut uuden viestintätekniikan soveltamisen kärkimaita maailmassa.
Muun muassa kaapeli-tv-lähetykset aloitettiin täällä ensimmäisten joukossa ja erilaisia
viestintälaitteita Suomessa on kansainvälisesti verraten paljon. Satelliittilähetykset
kaapeli-tv:n kautta alkoivat 1982. (Wiio & Nordenstreng 2001, 21, Aula 1991, 147.)
Tv-uutistuotannossa tekninen kehitys oli 1980-luvulla muutenkin nopeaa. Merkittävä oli
etenkin siirtyminen filmistä kuvanauhoihin. TV-maailman tekniset ja osittain myös
ohjelmalliset muutokset runsaiden 20 vuoden aikana voidaan tiivistää esimerkiksi
Yleisradion avulla seuraavasti:
1981: Tekstitelevisiotoiminta käynnistyi lokakuussa suomen- ja ruotsinkielisenä.
1982: Miljoonas väri-tv-lupa lunastettiin 16.9.