Lataa PDF - Sitra

14
Kulttuuriprotektionismiin ja keskusjohtoiseen hallintoon kytkeytynyt
kansansivistystehtävä näkyi luonnollisesti selvimmin koulutuksen hallinnollisessa
organisaatiossa. Valtion keskusvirastoina kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus
määrittelivät varsin yksityiskohtaisesti opetussuunnitelmat ja opetusmenetelmät koko
maassa.
GLOBALISOITUVAAN TALOUTEEN JA ASIAKKUUTTA
KOROSTAVAAN HALLINTOON
Kulttuurinen käänne suunnittelutaloudesta kohti kilpailutaloutta ajoittuu 1980-luvun
puoliväliin, vaikka rakenteelliset uudistukset pääsivätkin varsinaisesti vauhtiin vasta
aivan 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla. Monessa suhteessa 1980-luvulla alkanut
muutosprosessi on edelleen kesken.
Mikä muutoksen lopulta käynnisti, on visainen kysymys, mutta näyttää siltä, että
kansainvälisestä keskustelusta vaikutteita saaneet uudet julkiset puhetavat, joilla
arvioitiin valtion ja kuntien hallinnon ja niiden palveluksessa olevien henkilöiden
toimintaa, ilmaantuivat ensin. Ne löysivät pian tiensä uuden lainsäädännön
perusteluihin, varsinkin koska lainsäädäntöä valmistelleella virkamieskunnalla oli
kiinteät yhteistyöverkostot muihin pohjoismaihin ja myöhemmin myös muihin
OECD- ja EU-maihin. Lainsäädännön kautta myös institutionaaliset käytännöt
muuttuivat.
Julkisessa keskustelussa alkoi 1980-luvun alkupuolelta alkaen esiintyä uudenlainen
puhetapa, jossa korostettiin palveluiden asiakkaan ja tavallisen kansalaisen
näkökulmaa samalla kun kritisoitiin virkavaltaisuutta ja jäykkää byrokratiaa.
Kansalaisten kriittisyys byrokratiaa kohtaan ei sinänsä ollut mikään uusi asia, mutta
julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun se nousi 1980-luvun alussa. Esikuvana ja
virittäjänä tässä olivat selvästikin Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin hallitukset,
jotka ottivat tavoitteekseen julkisen sektorin pienentämisen ja toiminnan tehostamisen
keinoksi yksityistämisen. Vaikka uudistukset herättivätkin vastustusta, ne toivat
hallinnon tehokkuuden yleiseksi puheenaiheeksi. Toisaalta näyttää siltä, että avauksia