28.02.2015 Views

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

ylöspäin. Silti senkin arkilevikissä oli vuodesta 1992 vuoteen 2002 noin 4 % laskua.<br />

(Levikintarkastus Oy 27.6.2003.) Kansainvälisesti verraten Suomi on edelleen vahvaa<br />

lukijakansaa. Edellä ovat ainoastaan Norja ja Japani.<br />

TV-ohjelmien määrä moninkertaistui 1990-luvulla<br />

Ensimmäiset kaupalliset radioasemat mursivat Yleisradion radioaaltomonopolin 1985,<br />

ja 1990-luvun alkupuolella kehitys jatkui. Vuonna 1957 perustettu kaupallinen Mainos-<br />

TV sai oman kanavan vuoden 1993 alusta. Yleisradion tv-uutismonopoli oli murtunut jo<br />

vuonna 1981, kun MTV sai pitkällisen poliittisen kiistelyn jälkeen aloittaa omat<br />

Kymmenen uutisensa. Ensimmäisen kerran MTV:n omat uutiset olivat olleet<br />

julkisuudessa esillä jo 1975 (Salokangas 1996, 317).<br />

Koko 1990-luvun ajan tv:n ohjelmatarjonta on voimakkaasti lisääntynyt ja samalla<br />

myös tv:n katseluun käytetty aika on kasvanut. Yleisradion televisio-ohjelmien aika<br />

kaksinkertaistui (3 919 tunnista 8 115 tuntiin) vuosina 1985−1995 ja MTV:n ohjelmaaika<br />

noin viisinkertaistui (999 tunnista 5532 tuntiin). Eniten televisiota katselevat<br />

eläkeläiset. (E. Hujanen 2002, 55.)<br />

Merkittävää on, että suurin hyppäys tv:n katselussa tapahtui ensimmäisen varsinaisen<br />

lamavuoden aikana eli 1991, jolloin katselu lisääntyi edellisvuodesta 17 minuutilla.<br />

Vuodesta 1988 vuoteen 1990 television katselu oli itse asiassa vähentynyt 112<br />

minuutista 107 minuuttiin (Finnpanel). Suomessa on perinteisesti ollut Pohjoismaista<br />

eniten television ohjelmatarjontaa, mutta kansainvälisesti verrattuna Suomessa on silti<br />

katsottu varsin vähän televisiota. Laajaa työttömyyttä on tarjottu osaselitykseksi siihen,<br />

että tv:n katselu lisääntyi lamavuosista alkaen. (Wiio & Nordenstreng 2001, 20–21.)<br />

Lama-aikana alkanut trendi jatkui 1990-luvun loppupuolella. Viikoittainen tv-tarjonta<br />

lisääntyi vuodesta 1997 vuoteen 2001 noin 80 tunnilla eli päivää kohden lisää ohjelmia<br />

tuli yli 11 tuntia. Suurin osa (2/3) ohjelma-ajan kasvusta kirjautui vuonna 1997<br />

aloittaneen Nelosen piikkiin. (Aslama, Hellman ja Sauri 2002, 64.)<br />

Suomen valtakunnalliset analogiset televisiokanavat (TV1, TV2, MTV3 ja Nelonen)<br />

lähettivät vuonna 2001 noin 400 viikkotuntia ohjelmaa eli melkein 60 tuntia päivässä.<br />

Uutisia ja ajankohtaisohjelmia eri kanavat lähettivät vuonna 2001 prosentuaalisesti<br />

kaikista kanavan ohjelmista seuraavasti: TV1 31 %, TV2 16 %, MTV3 22 % ja Nelonen<br />

6 %. (Aslama, Hellman ja Sauri 2002, 60−61.)<br />

Tv-tutkijoiden arvioiden mukaan suomalaisten tv-kanavien tarjonta oli vuonna 2001<br />

ohjelmatyyppivalikoimaltaan ”monipuolista tai hyvin monipuolista”. Monipuolisinta<br />

ohjelmatarjonta oli Yleisradion kanavilla. (Aslama, Hellman ja Sauri 2002, 64−65.) Tvmainosmonopolin<br />

murruttua 1997 etenkin MTV3 on joutunut miettimään uudelleen<br />

ohjelmasisältöjään. Ajankohtaisohjelmia ja kallista ulkomaan uutisointia on karsittu ja<br />

ohjelmatarjontaa kevennetty.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!