Lataa PDF - Sitra

Sanomalehtien lisäksi myös aikakauslehtiä on muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna
paljon: ainakin neljä kertaa vuodessa ilmestyviä julkaisuja on noin 3000, joista tosin
vain pieni osa on kaupallisia. Etenkin erikoisaikakauslehdet ovat menestyneet, mutta
myös länsimaissa vaikeuksissa olleita yleisaikakauslehtiä (mm. Seura ja Apu) ilmestyy
yhä. (Wiio & Nordenstreng 2001, 17–18, 32.)
Varmasti oma osuutensa painoviestinnän menestykseen on ollut valtion jakamalla
lehdistötuella, jota on jaettu sekä automaattisesti että harkinnanvaraisesti
lehdistötukilautakunnan päätöksellä. Vuosina 1950–2000 tukien yhteenlaskettu summa
oli noin 7,9 miljardia markkaa (1,3 miljardia euroa). (Sauri & Picard 2001, 31.)
Journalismin, erityisesti painetun sanan, yhteiskunnallista arvostusta on korostanut se,
että kotiin kannettavat sanomalehdet on vapautettu arvonlisäverosta. Sanomalehtiä on
käytetty Suomessa alan teollisuuden aloitteesta laajasti kouluopetuksessa opetuksen
yhteydessä ja erityisillä teemaviikoilla, joiden yhtenä tavoitteena on varmistaa nuorten
tottumus sanomalehden kulutukseen; jos ajatellaan, että kyse on puhtaasti kaupallisten
yritysten tuotteista, koululaitoksen myötämielisyyttä voidaan pitää harvinaisena
(Hankala 2002). Sanomalehdistön valtiosubventioiden esikuva löytyy 1950-ja 60-
lukujen Ruotsista. Ruotsissa kuoli 1950-luvulla lähes 50 sanomalehteä, mutta vasta
kolmen tunnetun lehden lakkauttamiset 1960-luvulla johtivat lehdistön taloudellisen
tukijärjestelmän luomiseen. Valtion tuen turvin sekä alueelliset että valtakunnalliset
lehdet alkoivat taas menestyä Ruotsissa. (Jyrkiäinen 1994, 247.)
Kuvio 1. Sanomalehtien kokonaislevikin muutokset 1989 - 2001
4,5
miljoonaa kpl
4
3,5
3
2,5
2
1,5
1
0,5
0
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
Lähde:
Sanomalehtien liitto
Lehtikohtaisesti tarkasteltuna levikkikehityksessä on eroja. Maan suurimman
päivälehden Helsingin Sanomien arki- ja sunnuntailevikkien lasku on ollut kymmenessä
vuodessa (1992–2002) varsin jyrkkä (arkilevikki yli 11 % ja sunnuntailevikki yli 13 %),
kun taas esimerkiksi tamperelaisen Aamulehden levikkikäyrä kääntyi 1997 jo hieman