Lataa PDF - Sitra

Media-alan keskittymisen vaikutuksista journalismiin on etenkin Yhdysvalloissa tehty
useita tutkimuksia, mutta niiden tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Ehkä merkittävin
tutkimus osoitti, että lehtien ketjuuntuminen vähensi selvästi paikallisten konfliktien
uutisointia lehdissä. (Jyrkiäinen 1994, 228, 416–434.)
Robert G. Picardin mielestä muutokset näkyvät median sisällöissä, etenkin niiden
viihteellistymisessä ja kuluttajapainotteisuudessa. Mediasisältöjen, etenkin tvohjelmien,
kansainvälinen kauppa on edelleen kasvussa, ja kotimaiset yleisöt ovat
entistä enemmän globaalien sisältöjen vaikutuksen alaisina. (Picard 2003, 107.)
Suomessa erityisesti MTV3:n oman kanavan saaminen ja Nelosen aloittaminen ovat
lisänneet Yhdysvalloista tuodun tv-ohjelmiston absoluuttista ja suhteellista määrää
kokonaistarjonnasta. Maailmankuvallinen vaikutus on varmasti olemassa, joskin sitä on
vaikea arvioida tarkemmin.
Jeremy Tunstall on – monien muiden tavoin – korostanut angloamerikkalaisen median
dominanssia kansainvälisissä uutisvirroissa. Etenkin brittiläisen uutistoimisto Reutersin
ja sen amerikkalaisen vastineen AP:n vaikutus globaaliin uutis- ja uutiskuvavälitykseen
on jo pitkään ollut merkittävä. (Tunstall & Machin 1999, 77, 88.) Reuters ja AP ovat
myös pyrkineet vaikuttamaan aktiivisesti omasta asemastaan käytyyn kansainväliseen
keskusteluun mm. Unescon toimintaa 1970- ja 80-lukujen vaihteessa leimanneessa
kiistassa ”maailman uudesta tiedotusjärjestyksestä”. Kiista kääntyi kaikkien sopimus- ja
sääntely-yritysten tappioksi, mutta kysymys uutisvirtojen voimakkaasta epätasapainosta
pohjoisen ja etelän välillä ei itsessään ole poistunut kansainvälisen keskustelun
agendalta.
Kotimaiset näkymät
Suomalaisen journalismin muutosta vuosina 1980−2000 ei ole tutkittu systemaattisesti.
Kuva lähihistoriasta on rakennettava yhdistelemällä yksittäisten tutkimusten tietoja.
Tilastokeskus on yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa (nykyään mukana on
myös opetusministeriö) julkaissut vuodesta 1987 lähtien Joukkoviestimet – Finnish
Mass Media -teosta, joka on kartoittanut eri määrällisin mittarein mediatoimialaa, mutta
ei journalistisia sisältöjä. Myös television ja radion kulutusta mittaava Finnpanel sekä
sanomalehtien kustantajien etujärjestö Sanomalehtien liitto ovat tuottaneet
tilastoaineistoa suomalaisen mediamaiseman muutoksista, esimerkiksi
levikkikehityksestä. Säännöllisiä ovat myös Levikintarkastus Oy:n teettämät Kansalliset
mediatutkimukset, joissa haastattelujen avulla määritellään lehtien lukijamääriä. 2
Mediasisältöjä on joukkoviestintätutkimuksessa tutkittu systemaattisemmin yleensä
vain yksittäisten tutkimusprojektien yhteydessä. Tämä on ollut trendinä sekä
kansainvälisesti että kansallisesti. (Ks. esim. Picard 2003, 108.) Tällaisia
tapaustutkimuksia ovat viimeisen vuosikymmenen aikana olleet mm. itsesensuuri-, EU-
2 Mediatutkijoiden pitkäaikainen yhteisponnistus on ollut päivittää Joukkoviestintä Suomessa -oppikirjaa.
Sen nimenmuutos iskevämmäksi Suomen mediamaisemaksi kertoo jotain aikojen muuttumisesta sekin.