Lataa PDF - Sitra

väestön määrän lisääntyessä Suomessa, mutta myös muissa kansainvälistymiseen
liittyvissä muutoksissa.
Median sisäinen kilpailu on kasvanut ja alan yritysten toimintakulttuuri on muuttunut
aiempaa puhtaammin taloudellista voittoa tavoittelevaksi – ennen merkittävillä
poliittisilla, sivistyksellisillä sekä kansalliseen ja paikalliseen kulttuuriin liittyvillä
arvoilla on nykyisin vähemmän painoarvoa. Esimerkiksi lehtijournalismi on vastannut
haasteeseen lähinnä keventämällä juttujen sisältöä, lyhentämällä juttujen pituuksia,
pienentämällä sivukokoa ja lisäämällä värikkäitä kuvia. Journalismin tulevaisuuden
kannalta on toivottavaa, että perinteinen analyyttinen journalismi muistaisi vahvuutensa:
kriittisyyden, itsenäisyyden, monipuolisen lähdekäytännön, aihekirjon sekä aiheiden
syventämisen.
JOHDANTO
On varsin yksinkertaista listata ne joukkoviestinnän sisällöt, jotka voivat mahdollisesti
vaikuttaa yhteiskunnalliseen uudistumiseen ja oppimiskykyyn. Oletettavia ovat
esimerkiksi seuraavat asiat:
- Joukkoviestintä voi sisällöllisesti tukea pysyvyyttä, sosiaalisia hierarkioita ja
tradition mukaista käyttäytymistä tai rohkaista uudistuvaan ja uudenlaiseen
ajatteluun ja toimintaan.
- Joukkoviestintä voi tukea yhdenmukaisuutta ja laajasti sisäistettyjen arvojen
mukaista ajattelua ja käyttäytymistä tai rohkaista erilaisuutta ja oman tien
kulkemista.
- Joukkoviestintä voi tukea ihmisen reaktiivista, passiivista ja vastuuta välttävää
suhdetta toimintaympäristöönsä tai rohkaista aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen ja
vastuun ottamiseen niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisestikin.
- Joukkoviestintä voi tukea ennakkoluuloisuutta ja nurkkakuntaisuutta, joka estää
ideoiden siirtymisen ja omaksumisen tai rohkaista ennakkoluulottomaan
kulttuuristen ja alueellisten rajojen ylittämiseen ja uuden omaksumiseen.
- Joukkoviestintä voi tukea turvallisuushakuisuutta ja saavutettuun tyytymistä tai
rohkaista riskinottoon ja saavutusten tavoittelemiseen, olipa kyse sitten
koulutuksesta, työurasta, kulutusvalinnoista tai omaisuuden sijoittamisesta.
- Joukkoviestintä voi ehkäistä uusien ideoiden sekä sosiaalisten ja teknisten
innovaatioiden leviämistä tai edistää sitä.
Luetteloa voitaisiin jatkaa paljon pidemmälle. Oleellista on kuitenkin kysyä myös
seuraavaa: (1) Miten joukkoviestinnän sisällöt voivat vaikuttaa mainittuihin asioihin,
mikä on se mekanismi, jolla median maailmasta rakentamat esitykset tuohon maailmaan
vaikuttavat? (2) Onko merkitystä vain sisällöllä – esimerkiksi informaation
kattavuudella ja tarkkuudella – vai myös esitystavoilla? Esimerkiksi politiikan
journalismin osalta on oletettavaa, että esitystavan keinoin voidaan vaikuttaa mm.
siihen, kasvaako vastaanottajassa kiinnostusta, aktiivisuutta, toimintakykyä ja
kriittisyyttä politiikan toimintaa kohtaan, vai päinvastoin välinpitämättömyyttä,
passiivisuutta, voimattomuuden tunnetta, halveksuntaa, kyseenalaistamattomuutta jne.
Samat sisällöt voidaan muotoilla esittämään todellisuutensa sekä puhuttelemaan ja