Lataa PDF - Sitra

korostaa yhteiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvirtoja, etenkin jos tämä vaatisi
vallitsevan uutisagendan muutosta. Uutisagendat muuttuvat hitaasti ja toimitustyötä
tehdään muutenkin rutiininomaisesti. Siksi sekä journalismin että journalismin
tutkimuksen pitäisi entistä enemmän kiinnittää huomiota myös yhteiskunnallisesti
tärkeiden heikkojen signaalien etsimiseen sekä kotimaisista että kansainvälisistä
uutisvirroista.
Journalismin kyky käsitellä globaaleja ja rajat ylittäviä kysymyksiä on ollut ja pysyy
ongelmana. Pienen maan pienten mediayritysten voimavarat esimerkiksi ylläpitää omia
kirjeenvaihtajia ja hankkia riittävä asiantuntemus käyttöönsä ovat rajalliset –
esimerkiksi EU:ta koskeva tieto, jota kaikissa journalistissa työtehtävissä tarvitaan, ei
näytä levinneen kyllin laajalle mediaorganisaatioissa. Kansainvälisiä kysymyksiä
koskevan informaation kotimaisen kysynnän ja sitä vastaavan tarjonnan ylläpitäminen
saattaa muuttua ongelmalliseksi, jos suuret, aktiiviset ja ostovoimaiset yleisölohkot
hankkivat joka tapauksessa tietonsa kansainvälisistä tiedotusvälineistä. Kotimainen
journalismi uhkaa jäädä näkökulmiltaan umpeutuneeksi.
Viides luku pyrkii kokoamaan yhteen joitakin tärkeimpiä median rooliin liittyviä
kysymyksiä suomalaisen yhteiskunnan konkreettisen muutoksen näkökulmasta. Suomi
muuttui, mutta kaikki palaset eivät liikkuneet. Lama-ajan vuosille oli esimerkiksi
tyypillistä voimakas, joskin melko lyhytaikaiseksi jäänyt, isänmaallisuuden ja sota-ajan
muistojen renessanssi. Samoin kuin muissa Neuvostoliiton vaikutuspiiristä
vapautuneissa maissa, myös Suomessa nousi julkisuuteen aiemmin pakosta kätkettyjä
nationalismin kerrostumia. Tarkasteltaessa yhteiskunnallista muutosta lienee hyvä
huomata, että liian nopeana tai hallitsemattomana se voi johtaa myös vastareaktioihin ja
kielteisiin lopputuloksiin; median kautta esiin äänensä saava muutosvastarinta ja
kulttuurin hitaus voi olla välttämätöntä ja tarpeellista.
Kuudennessa jaksossa suuntaudutaan voimakkaammin tulevaisuuteen ja tarkastellaan
lyhyesti joidenkin joukkoviestinnän järjestelmää ja sisältöä koskevien valintojen
merkitystä. Suomalaisen journalismin selkeä etu sosiaalisen oppimisen näkökulmasta on
tähän saakka ollut sen kyky tavoittaa lähes koko kansa tai alueellinen yleisö sosiaalisiin
eroihin katsomatta. Lamavuosien ehkä merkittävin yksittäinen mediakentän muutos oli
sosiaalisen kuilun repeäminen journalismin kulutuksessa. Esimerkiksi monet
maakuntalehdet näyttäisivät menettäneen (peittoprosentteina tarkasteltuna) jopa yli 20
% tilaajakunnastaan, ja kato on ollut erityisen rajua heikoimmin toimeen tulevissa
kaupunkilähiöissä.
Julkisuuden tai julkisuuksien toimivuutta on rohkaistava, sillä vain siten yhteiskunta
ottaa käyttöön koko kapasiteettinsa ja sosiaaliset innovaatiot voivat levitä. Kyse on
myös yhteiskunnallisilta ja kulttuurisilta toimintakyvyiltään heikkojen ihmisryhmien
voimavaroista ottaa osaa julkiseen keskusteluun, puolustaa omia intressejään ja
kehitellä uudenlaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja. Kansalaisuuden kyvyt ja demokratia
aatteena tasavertaisuudesta ja osallistumisesta eivät ole itsestäänselvyyksiä.
Yhteiskunnallisen uudistumisen näkökulmasta journalismin avoimuutta uusille asioille,
ilmiöille ja ihmisille tulee rohkaista – vaikka se ei aina valtajärjestelmän ja vallitsevien
arvojen näkökulmasta olisikaan mieluisaa. Asia tulee eteen esim. ulkomaalaisperäisen