Lataa PDF - Sitra

55
ekonomisoitui ja talouspoliittinen diskurssi ryhtyi dominoimaan kaikkea yhteiskunnallista
keskustelua. Tämä tapahtui yhteiskunnallisen toiminnan kaikilla tasoilla kulttuuripolitiikasta
sosiaaliturvaan. Osaamisdiskurssi yhdisti koulutuksen ja teknologisen osaamisen.
Ekonomistit ovat luonnollisesti olleet tärkeä osa diskurssin muotoutumista ja he ovatkin
saaneet korostetusti tuoda esille teesinsä kilpailukyvystä ja investointien tärkeydestä.
9 SUOSITUKSIA
Seuraavassa ehdotetaan projektin asiantuntijahaastatteluihin sekä muuhun materiaaliin ja
projektin aikana syntyneisiin ajatuksiin perustuen harkittavaksi eräitä toimenpiteitä
yhteiskunnallisen ja taloudellisen ennakoinnin edistämiseksi Suomessa:
1. Kuten tämänkin tutkimuksen perusteella on ilmeistä, Suomen yhteiskunta ja talous
ovat peruuttamattomalla tavalla kansainvälistyneet ja tämä edellyttää yhä vahvempaa
panostusta toimintaympäristön muutosten arviointiin, joka edelleen tukisi
yhteiskunnan strategista päätöksentekoa. Suomesta puuttuu tällä hetkellä instituutio,
joka tutkisi systemaattisesti kansainvälisen talouden ja politiikan kysymyksiä.
Ulkopoliittinen instituutti UPI tuottaa ansiokasta tutkimusta kansainvälisten suhteiden
kehityksestä, mutta sen nykyinen toimenkuva ei paikkaa tätä tutkimuksellista aukkoa.
Yhteiskunnallis-taloudellisen, pitkän aikavälin tutkimuksen keskeiseksi ongelmaksi
Suomessa on muodostunut se, ettei meillä ole tällä hetkellä tutkimuslaitosta, jossa
riittävillä resursseilla ylläpidettäisiin tietopankkia ja joka tuottaisi pitkän aikavälin
ennusteita ja vaihtoehtoisia laskelmia yhteiskunnan ja talouden kehityksestä, joiden
pohjalta voitaisiin tehdä esimerkiksi toimialakohtaisia ennusteita. Myös tämän alan
menetelmällinen kehittäminen on Suomessa tällä hetkellä sattumanvaraista. Erityisen
paljon kaivattaisiin sellaisten menetelmien kehittämistä, joka yhdistäisi kvantitatiivisia
(trendiennusteet, stokastiset mallit jne.) ja kvalitatiivisia (skenaariomenetelmät, delfoipaneelit
jne.) menetelmiä. Olisi tärkeää, että tällainen tutkimus olisi riippumatonta
välittömistä yhteiskunnallisista intresseistä ja pystyisi tuottamaan kriittistä ja
ennakoivaa tutkimusta yleisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi.
Suomesta ei myöskään tällä hetkellä löydy yksikköä, joka systemaattisesti tutkisi
teknologian kehityksen syitä ja vaikutuksia. Tällainen technology foresight -toiminta on
tällä hetkellä hajautettu lähinnä VTT:lle (teknologian tutkimus), Kauppa- ja