Lataa PDF - Sitra

53
Tämä muutos on ilmennyt selvästi myös hallitustyöskentelyssä, jossa strategisen työn rooli
kasvoi merkittävästi 1980-luvulta 1990-luvulle tultaessa. Haastateltavien arvioiden mukaan
hallitusohjelmia toteutettiin vielä 1980-luvulla varsin leväperäisesti, kun taas 1990-luvulla
hallitusohjelman muotoilut on tehty huomattavasti huolitellummin tutkimustietoa
monipuolisesti hyödyntäen ja niitä on myös pystytty toteuttamaan enemmän suunnitelmien
mukaan.
Kaiken kaikkiaan haastateltavat toivat esiin sen, että konsensus-henkisestä strategisesta
kehittämistyöstä huolimatta, tai juuri siitä johtuen, suomalainen yhteiskuntapolitiikka kykeni
tuottamaan merkittäviä sosiaalisia innovaatioita, jotka tukivat yhteiskunnan systemaattista
kehittämistä 1990 -luvulla. Näin Suomi kehitti rakenteellista uudistumiskykyään ja yhdisti
siihen innovatiivisen lähestymistavan. Innovatiivisuus käsittää tässä erityisesti kaksi asiaa: a)
yhteiskunnalliselle ennakoinnille ja kehittämistyölle luotiin vahva institutionaalinen pohja
mm. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan avulla ja b) tuotettiin tutkimus- ja selvittämistyön
tuloksina jatkuvasti myös vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja, joista valittiin ne, jotka saivat
suurimman poliittisen kannatuksen. Näin Suomi pystyi hämmästyttävällä tavalla vastaamaan
uuden ja avoimen kansainvälisen toimintaympäristön tuottamiin haasteisiin.
On vaikeaa ennakoida dynamiikkaa, joka liittyy lyhyen aikavälin muutoksiin. Ehkä tärkeintä
on kuitenkin osata tunnistaa oikeat kysymykset. Poliittisessa järjestelmässä vaikuttaa
hitauselementti, joka tekee siitä ennemmin kriiseihin reagoivan kuin proaktiivisesti toimivan.
Suomikin teki haastateltavien arvion mukaan poliittisia päätöksiä ja muutoksia nimenomaan
vasta kriisin yhteydessä. Osin tämä on johtunut siitä, että ongelmat ovat tulleet eteen niin
nopeassa tahdissa. Vaikka tutkimussektori siis tunnistaisikin keskeisiä tulevaisuuden
haasteita, voi poliittinen järjestelmä olla hidas reagoimaan niihin. Suomeen syntyneet
instituutiot, kuten eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, talousneuvosto ja Sitran
valmennusjärjestelmä edistävät omalla tavallaan sitä, että tuotettu tieto etenee poliittiseen
päätöksentekoon asti.
4. Suomeen on viimeisten kahdenkymmenen vuoden kuluessa kasvanut
eurooppalaisittain suhteellisesti ottaen monipuolinen strategisen yhteiskunnallisen
ennakointitiedon järjestelmä, joka kuitenkin vaatii kehittämistä.