Lataa PDF - Sitra

52
Pahimman taloudellisen laman aikaan 1990-luvun alussa alkoi näkyä ensimmäisiä merkkejä
siitä, että Suomen talouden rakenne on monipuolistumassa siten, että
elektroniikkateollisuudesta alkoi kehittyä merkittävä vientiala. Esimerkiksi työministeriössä
tuotettiin vuonna 1991 Työvoima 2000 -raportti, jossa ennustettiin Suomeen merkittävää
talouskasvua vuosikymmenen lopulle. Tämä ennuste pitikin varsin hyvin paikkansa, mutta
toisaalta malli myös ennakoi työttömyyden merkittävää laskua, joka ei toteutunut. Tämä
johtui mm. siitä, että tuottavuuden reilu kasvu teollisuudessa söi ne työpaikat, jotka talouden
kasvun arvioitiin tuottavan.
Kaiken kaikkiaan menetelmiin kohdistuvien haasteiden voidaan arvioida kasvaneen
dramaattisesti viimeisten 20 vuoden aikana. Ennen maailmantalouden uudella vaihteella
tapahtunutta integroitumista Suomi oli suljetumpi talous, jonka sykli noudatti kuitenkin
eräänlaista kaavaa. Suhdannedynamiikka toistui aina samantyyppisenä. Suomen talouden
toimintaympäristön kansainvälistyminen sekä ICT-klusterin kasvu toi kuitenkin aivan uuden
piirteen suomalaisen suhdannesyklin ymmärtämiseen. Suomen talouden integroituminen
osaksi maailmantaloutta on merkinnyt sitä, että viiveet lyhenevät, muutokset tapahtuvat äkisti
ja globaalilla tasolla ja tulee sen tyyppisiä suuren mittakaavan muutoksia, joita on
perinteisellä kansantalousmallilla erittäin hankala ennakoida. Eli vaikka menetelmät
kehittyykin, todellisuus muuttuu ehkä vieläkin nopeammin.
3. Suomessa tapahtui merkittävä käänne yhteiskunnallisessa ennakoinnissa 1990-
luvun alusta eteenpäin
On selvästi havaittavissa, että viimeistään 1990-luvun taitteessa koettu syvä lama toimi
merkittävänä herätteenä sille sittemmin muotoutuneelle näkemykselle, jonka mukaan
yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävän strategisen tiedon systemaattinen tuottaminen
on yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta ensiarvoista. Tämä ilmeni erityisen selvästi
päätöksessä perustaa vuonna 1993 eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, jonka tehtäväksi tuli
tuottaa tulevaisuuden kannalta relevanttia tietoa ja näkemystä strategisen päätöksenteon
tueksi. Tulevaisuusvaliokunta onkin perustamisensa jälkeen tuottanut ja teettänyt kolme
tulevaisuusselontekoa, jotka ovat olleet tärkeätä taustamateriaalia sekä eduskunnan että
hallituksen päätöksenteossa. Todettakoon, että Suomi on edelleen ainoa maa maailmassa,
jolla on parlamentissaan virallisen statuksen saanut valiokunta, jonka tehtävänä on pohtia
tulevaisuutta.