28.02.2015 Views

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

Lataa PDF - Sitra

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

51<br />

8 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ<br />

Seuraavassa esittelemme eräitä alustavia johtopäätöksiä tutkimukseen liittyen:<br />

1. Suomen syöksymistä lamaan 1990-luvun alussa ja erityisesti laman syvyyttä ei<br />

pystytty juurikaan ennakoimaan, joskin kriisin merkkejä luettiin eri puolella<br />

tutkimussektoria.<br />

Vaikka eräät tahot saattoivatkin nähdä ne vaarat, jotka liittyivät pääomavirtojen<br />

vapautumiseen, ei tutkimussektori kyennyt selvästi ennakoimaan sen laman syvyyttä, jonka<br />

keskelle Suomi joutui 1990-luvun alussa. Toisaalta sekä valtionhallinnossa että<br />

tutkimuslaitoksissa nähtiin, että tarjonnan raju kasvu finanssimarkkinoilla saattaisi olla<br />

ongelmallinen pitkällä aikavälillä, mutta tätä enemmän oltiin huolestuneita uhkaavasta<br />

työvoimapulasta. Toisaalta sellaisia tekijöitä kuin Neuvostoliiton romahtaminen ja siitä<br />

seurannut viennin lasku ei kyetty ennakoimaan ja tästä syystä laman syvyys yllätti niin<br />

tutkimussektorin kuin poliittiset päätöksentekijätkin.<br />

Haastatteluiden ja kirjallisen materiaalin perusteella näyttää siis siltä, että konsensukseen<br />

perustuva suunnittelutalouden aikana niin ekonomistit kuin muutkin yhteiskunnan toimijat<br />

eivät kerta kaikkiaan tohtineet katsoa tosiasioita silmiin eivätkä näin ollen pystyneet<br />

ennakoimaan laman tuloa. Nekään, jotka näkivät vaaran merkit, eivät nähneet syöksyn<br />

syvyyttä. Pankkikriisin merkkejä ei osattu tai haluttu lukea, eikä rahoitusmarkkinoiden<br />

vapauttamisen aikataulusta ja potentiaalisista seurauksista ei käyty avointa keskustelua. Sekä<br />

pankki- että rahakriisi tulivat enimmäkseen yllätyksenä sekä ekonomisteille että päättäjille.<br />

Esimerkiksi SITRAn talouspolitiikan johtamiskursseilla vuonna 1990 ei juurikaan käsitelty<br />

kriisin tekijöitä, vaikka katastrofaaliset prosessit olivat jo hyvinkin pitkällä (Pekkarinen<br />

2003). Vahva konsensushenki ja osin siitä johtuva silkka tietämättömyys silloisen talouden<br />

vääristyneistä pohjavirroista esti ekonomisteja ja päätöksentekijöitä ennakoimasta tulevaa<br />

lamaa.<br />

2. 1990-luvun alusta taloudelliset ja elinkeinorakenteen muutosta kuvaavat<br />

ennustemallit alkoivat nopeasti kehittyä, mutta rakennemuutoksen rajuutta ei osattu<br />

ennakoida.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!