Lataa PDF - Sitra

49
kiihtyvään siirtymiseen alemman palkkatason maihin, joka jättää juuri luovuuden ja
innovatiivisuuden, tuotteiden ja palveluiden jalostamisen ja markkinoinnin suomalaisen
elinkeinoelämän tulevaisuuden kasvualustaksi.
7 ENNAKOIVAN TUTKIMUKSEN VAIKUTUS
YHTEISKUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON
Voidaanko tämän tutkimuksen perusteella sanoa jotain siitä, minkälainen vaikutus
ennakoivalla tutkimuksella on ollut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? Tutkimuksen ja
yhteiskunnallisen päätöksenteon välistä suhdetta on hieman ongelmallista osoittaa. Yleisesti
ottaen voidaan sanoa, että tiedeinstituution arvostus on kasvanut yhteiskunnassa selvästi
1990-luvulla juuri lähtien niistä kansallisista strategisista linjauksista, joita edellä on kuvattu.
Erityisesti tämä koskee tekniikan ja taloustieteiden aloja. Suomessa on panostettu vahvasti
tutkijakoulutukseen ja korkeakoulujen kehittämiseen.
Haastatteluissa todettiin myös, että yhteiskuntapolitiikan ekonomistinen diskurssi on
korostanut taloustieteellistä näkemystä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.
Eräiden mielestä tässä on menty jopa liian pitkälle. Joka tapauksessa varsin moni
haastateltava oli sitä mieltä, että tutkimuksella on Suomessa vaikutusta päätöksentekoon sekä
yhteiskunnallisen päätöksenteon että yritysten kohdalla, ja että tämä vaikutus on kasvanut
1990-luvun alun jälkeen. Keskeisenä painotuksena haastatteluissa nousi esiin se, että
Suomeen tarvittaisiin lisää pitkäaikaisempaa ja riippumatonta tutkimusrahoitusta, jotta
voitaisiin vahvistaa ja varmistaa objektiivisen ja tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimustiedon
saanti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Toisaalta korostettiin tutkimuksen
riippumattomuuden arvoa ja nähtiin, ettei tutkimuksen avulla voida löytää ”totuutta”
yhteiskunnallisissa asioissa.
Suomessa on runsaasti tiettyjä sektoreita palvelevia tutkimuslaitoksia, joiden yhteydet
”kentälle” ja päätöksentekoon ovat läheiset. Esimerkiksi Pellervon taloudellinen
tutkimuslaitos tuottaa jatkuvasti ennakoivaa tutkimusta elintarvikesektorin ja maa- ja
metsätalouden kehityksestä. Tällainen tutkimus liittyy kiinteästi myös strategisiin
aluepoliittisiin kysymyksiin: mikä vaikuttaa alueiden menestymiseen, mikä tekee alueet
kilpailukykyisiksi, joka houkuttelisi yrityksiä paikalle, jotta syntyisi lisää työpaikkoja.
Pellervossa on tehty alueiden tulevaa kilpailukykyä ennakoiva indikaattoritutkimus (Huovari