Lataa PDF - Sitra

47
Toisaalta on vaikea arvioida, kuinka paljon ulkomailta tulee korvaavaa työvoimaa.
Syntyvyyden kehitys on vaikeasti ennustettavissa. Samoin tuottavuuden kasvu, joka on ollut
eräitä murrosvaiheita lukuun ottamatta melko stabiilia, 2-3 % vuodessa, voi jatkossa
haastateltavien arvioiden mukaan muuttua. Suomi on lähestynyt varsinkin viimeisen
vuosikymmenen aikana maailman tuottavuuseturintamaa ja kaikki ”helpot” tavat kasvattaa
tuottavuutta kansantaloudessa alkavat olla käytetty. On vaikea arvioida, syntyykö sellaisia
teknologisia innovaatioita, jotka saisivat tuottavuuden kasvun jatkumaan trendin mukaan.
Toisaalta, kun tavaratuotannon osuuden koko tuotannosta voidaan arvioida pitkällä
aikavälillä alenevan, tarvitaan tuottavuuden kasvua lisääviä innovaatioita erityisesti
palveluiden puolella.
Työvoimahallinnon piirissä on koettu, että vaikka menetelmät ovatkin kehittyneet on
talouden kehityksen dynamiikkaa yhä vaikeampi ennakoida (ks. luku 4.3). Menetelmien
kehittämistä siis tarvittaisiin sielläkin kipeästi, mutta nykyisellään siihen ei riitä resursseja.
Erittäin tärkeänä pidettiin sitä, että jo yhteisestä valuutasta johtuen pystyisimme paremmin
ymmärtämään eurooppalaisen talouden dynamiikkaa, sillä Suomen talouden dynamiikan
muutokset tulevat jatkossa yhä vähemmän riippumaan meistä itsestämme ja yhä enemmän
Euroopan ja erityisesti Saksan ja Ranskan talouksien kilpailukyvystä ja niiden markkinoiden
kehityksestä.
6 YHTEISKUNNALLISEN MONITOROINNIN KATVEESEEN
JÄÄNEET ALUEET
Kuten edellä on todettu, tutkimuslaitoksista ja valtionhallinnon yksiköistä koostuva julkinen
suomalainen monitorointijärjestelmä ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kyennyt juuri
ollenkaan ennakoimaan 1990-luvun alun lamaa. Koko se ongelmien vyyhti, joka lähti
liikkeelle yhtäältä markkinoiden liberalisoinnista ja toisaalta ulkoisen toimintaympäristön
muutoksista jäi kokonaisuutena havaitsematta ja ennakoimatta, vaikka yksittäisiä havaintoja
tehtiinkin. Kun merkit havaittiin ensin tutkijoiden ja sitten päätöksentekijöiden joukossa, oli
jo liian myöhäistä. Vielä merkkien jo ollessa ilmeisiä silloinen hallitus ei ryhtynyt riittäviin
toimenpiteisiin. Voidaan siis sanoa, että tuossa historian vaiheessa suomalaisen yhteiskunnan
ennakointikyky oli luokattoman huono, josta syystä lama iski todella syvälle.