Lataa PDF - Sitra

46
tuottaa monipuolista, yhteiskunnallisesti relevanttia riskinarviointia. On huomattava, että
Sitran toimesta on melko äskettäin valmistunut esiselvitys riskien arvioinnista (Riskien
hallinta Suomessa 2002).
Moni haastateltava nosti esiin tarpeen luoda Suomeen pidemmän aikavälin rakenteellisia
muutoksia arvioivaa tutkimusta. Tällaisia kysymyksiä käsittelevä talouspoliittinen paneeli on
Sitran toimesta aikanaan koottukin, mutta sen toiminta ei ole ollut aktiivista, eikä siihen ole
liittynyt systemaattista tutkimusta. TASKUn tehtävänä oli aikoinaan tuottaa pitkän aikavälin
vaihtoehtolaskelmia, mutta tämä tehtävä ei ole siirtynyt VATTiin.
ETLA ylläpitää tietopankkia ja tuottaa tulevaisuutta ennakoivaa tutkimusta, mutta sen
resurssit tällaiseen toimintaan ovat vähäiset. Suomessa on siis sellainen tilanne, että
ainoastaan ETLAssa pidetään säännöllisesti yllä pitkän aikavälin – yli 20 vuoden –
ennusteita. Tällaisen toiminnan resursointi ja institutionaalinen järjestely nähtiin äärimmäisen
tärkeäksi. Tämä ennen kaikkea sen vuoksi, että pystyttäisiin esimerkiksi tekemään uskottavia
pitkän aikavälin toimialaennusteita, joiden pohjalta voitaisiin arvioida esimerkiksi energian
käytön kasvua. Haastateltavat toivoivat, että joku taho, esimerkiksi Sitra, ottaisi aloitteen
käsiinsä ja käynnistäisi yksikön tai yhteistyöverkoston, joka ryhtyisi huolehtimaan tästä
tarpeesta.
Menetelmämielessä eniten kehitystä on haastateltavien mukaan tapahtunut väestöennusteissa,
joissa on siirrytty Tilastokeskuksen tuottamista deterministisistä väestöennusteista, joiden
luotettavuus pitemmällä aikavälillä on erittäin heikko, stokastisiin ennusteisiin, joissa
käsitellään myös väestön rakenteen kehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi
suomalaisen eläkejärjestelmän kehittäminen edellyttää stokastisia ennustemalleja, joiden
pohjalta eläkkeitä voidaan ennakoida tulevaisuudessa odotettavissa olevan eliniän mukaan.
Eniten kritiikkiä saivat kvantitatiiviset menetelmät, jotka monien lausuntojen mukaan ovat
nykyisellään kovin karkeita tavoittamaan talouden dynamiikkaa. Todettiin, että esimerkiksi
bruttokansantuotteen arviointi on muodostunut yhä vaikeammaksi taloutemme integroituessa
yhä kiinteämmin kansainväliseen järjestelmään. Lisäksi arviointia haittaa se, että tähän asti
työntekijöiden määrä markkinoilla on kasvanut melko tasaisesti, mutta nyt kotimaisen
työvoiman tarjonnassa ollaan tultu lakipisteeseen ja perusennusteen mukaan työvoiman
kotimainen tarjonta alkaa laskea vuonna 2004.