Lataa PDF - Sitra

41
Taloudellisista tutkimuslaitoksista ETLA on ollut se, jossa on tehty eniten ja
pitkäjänteisimmin talouden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen ennakointia Suomessa
1980-luvun jälkeen. ETLAssa on tehty kansantalouden tulevaisuuden ennakointia erityisesti
Kansantalous 2017 -kirjassa, joka ilmestyi vuonna 1992 ja edelleen vuonna 1996
ilmestyneessä Kansantalous 2021 -kirjassa. Äskettäin on ilmestynyt Kansantalous 2028.
Näissä hankkeissa on pyritty ensinnäkin kattaviin historiallisiin katsauksiin Suomen talouden
kehityksestä ja toisaalta keskitytty arvioimaan sitä, mikä on tulevaisuuden kannalta tärkeää
(ks. Vartia & Yläanttila 1992, Vartia & Yläanttila (1996), Vartia & Yläanttila (2003)..
Kuinka hyvin on kyetty ennakoimaan? Vuonna 1992 julkaistu Kansantalous 2017 lähti siitä,
että Suomi ei liity EU:hun, koska silloinen poliittinen ilmapiiri oli vahvasti sen kannalta, että
Suomi ei tule liittymään EU:hun. Taloustieteissä tällaiset institutionaaliset tekijät otetaan
eksogeenisinä, siis annettuina. Kansantaloustieteilijöiden ongelma on usein juuri siinä, että
heidän on vaikea nähdä tämänkaltaisia institutionaalisia muutoksia. Niinpä EU:n liittymistä
pidettiin mahdollisena mutta siihen liittymistä ei silti alettu ennustamaan. Tämä senkin
uhalla, että tiedettiin, että jos oletuksena olisi liittyminen EU:iin, se mullistaisi monien
muuttujien käsittelyä.
Kun Kansantalous 2021 ilmestyi vuonna 1996, siinä puolestaan ei oletettu, että Suomi liittyy
EMU:un, vaikka tie näyttikin aika selvältä. Toinen asia, jota raportissa ei riittävästi
huomioitu oli ICT:n kasvuun perustuva teknologinen kumous. Vaikka se oli hyvin tiedossa,
niin sittenkään ei kyetty ennakoimaan sitä kuinka Nokia ja ICT-klusteri kokonaisuudessaan
kasvavat. Muutoksen nopeus yllätti. Myöskään sitä ei osattu ennakoitu, että erittäin korkea
kansantalouden ulkomainen nettovelka, joka Suomea vaivasi 1990-luvun alussa ja jonka
myötä maa velkaantui pahoin, oli vuosikymmenen loppuun mennessä hävinnyt ja muuttunut
ylijäämäiseksi. Oltiin siis ennakoitu, että tästä vaihtotaseen alijäämästä selviämiseen menee
huomattavasti kauemmin.
Miten talouden kehitystä sitten voidaan ennakoida? Kansantalouden kehityksen ennakointi
tarvitsee tietyt kiintopisteet, joita ovat esimerkiksi sellaiset melko vakioiset tekijät kuten
maa-ala. Lisäksi voidaan olettaa, että pysyvät sopimukset ovat kiinteitä. Myös
väestöennusteet ovat suhteellisen luotettavia. Instituutioiden muutokset ovat erityisen
vaikeata ennustaa, samoin lähes kaikkien taloudellisten muuttujien kehitystä, vaikka näitä
muuttujia voidaankin asettaa järjestykseen sen mukaan, mikä on vaikeaa ja mikä vielä