Lataa PDF - Sitra

38
Kaiken kaikkiaan menetelmiin kohdistuvien haasteiden voidaan arvioida kasvaneen
dramaattisesti viimeisten 20 vuoden aikana. Ennen maailmantalouden uudella vaihteella
tapahtunutta integroitumista Suomi oli suljetumpi talous, jonka sykli noudatti kuitenkin
eräänlaista kaavaa. Suhdannedynamiikka oli hyvin samantyyppinen. Aiemmassa vaiheessa
erityisen suhdanneherkkiä olivat aluksi Suomen viennistä vastannut metsäteollisuus sekä
myöhemmin metalliteollisuus. Suomen talouden toimintaympäristön kansainvälistyminen ja
ICT-klusterin kasvu toivat kuitenkin aivan uuden piirteen suomalaisen suhdannesyklin
ymmärtämiseen. Suomen talouden integroituminen osaksi maailmantaloutta on merkinnyt
sitä että viiveet lyhenevät, muutokset tapahtuvat äkisti ja globaalilla tasolla ja tulee sen
tyyppisiä suuren mittakaavan muutoksia, joita on perinteisellä kansantalousmallilla erittäin
hankala ennakoida. Vaikka menetelmät siis kehittyvätkin, todellisuus muuttuu ehkä vieläkin
nopeammin.
Jos taas katsotaan valtion roolia ja panostusta yhteiskunnan kehittämiseksi, haastateltavat
arvioivat, että Suomessa on kuitenkin aina uskottu siihen, että yhteiskunnan pitää tukea
talouden kehittymistä. Toisaalta pieni väestömäärä on edellyttänyt laajaa mobilisointia, josta
on seurannut ajatus, että koulutusta pitää jakaa mahdollisimman laajalle. Nämä periaatteet
ovat olleet myös sisäänrakennettuna strategioihin: on lähdetty siitä, että koulutusta ja
osaamista pitää nostaa koko työväestön osalta.
Monet haastateltavat myös arvioivat, että Suomessa ennakointityö on kuitenkin
eurooppalaisen mittapuun mukaan melko kehittynyttä. Suomessa on siis olemassa varsin
kehittynyt, edistyneeseen tietoteknologian käyttöön perustuva tiedollinen infrastruktuuri.
Tilastopohja ja tilastointimenetelmät ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin kehittyneet.
On tietysti muistettava, että 20 vuotta sitten tästä kaikesta oli käytössä vain pieni osa.
Eräs seikka, jonka haastateltavat toivat voimakkaasti esiin mahdollisena heikkoutena liittyen
työmarkkinoiden ennakointiin, oli tiedon tuottamisen yhteys päätöksentekoon. Se ei ole
kaikkina aikoina ollut hyvä: esimerkiksi 1980-luvun lopulla tehtiin uusia eläkkeelle
siirtymisen järjestelmiä aikana, jolloin kärsittiin työvoimapulasta ja taas 1990-luvulla, kun
tarjontaa oli aivan liikaa, eläkkeelle siirtymistä hankaloitettiin. Ajoitusvirheitä on tullut
paljon. Lisäksi yhteiskunnallista päätöksentekoa haittaa usein tietty ajattelutapavirhe: