Lataa PDF - Sitra

37
volatiliteetti oli paljon suurempi kuin mitä pystyttiin ennustamaan. Myös koko 1990-luvun
nettomaahanmuutto oli suurempaa kuin mitä pystyttiin 1990-luvun alussa arvioimaan.
Työvoima 2010 -raportti valmistui vuoden 1996 alussa. Neuvostoliiton romahdus, syvä lama
ja EU-jäsenyys olivat muuttaneet taloudellista ympäristöä ja Suomen työvoimatilannetta
dramaattisesti (Työministeriö 1996). Näiden muutosten merkitys pyrittiin sisällyttämään
analyysiin ja lisäksi tehtiin arvio työttömyyden puolittamisen mahdollisuuksista tällä
vuosikymmenellä ja alentamismahdollisuuksista edelleen pidemmällä aikavälillä.
Vuosikymmenen puolivälissä valmistui hallituksen toimesta Suomen työllisyysohjelma
”Kohti täystyöllisyyttä 2010”. Tämä ei kuitenkaan työministeriön tuolloistenkaan arvioiden
mukaan riittänyt täystyöllisyyden saavuttamiseksi. Talouskasvu ei tuonut odotusten mukaista
työllisyyden parantumista, sillä myös tuottavuus kasvoi nopeammin kuin oli oletettu. Myös
työvoiman tarjonnan kasvuennuste oli isompi kuin mihin työllisyysohjelma perustui.
Työvoima 2017 perustui osittain ennustukseen, jonka mukaan 2000-luvun alussa koittaa
taloustaantuma (Työministeriö 1999). Tuolloin varovainen perusura (2.5 % kasvu) herätti
kritiikkiä ja ihmeteltiin ennusteen vähäisyyttä, mutta toisaalta ennuste kyllä sitten toteutui.
Nykyinen ennuste arvioi, että talous tulee kasvamaan ensi vuodesta alkaen vuoteen 2005 asti,
vaikkakaan kovin vahvaan nousuun ei uskota.
Keskiarvotrendit on siis saatu kohtuullisesti haltuun, mutta rakennemuutos on ollut koko ajan
hiukan nopeampaa kuin työministeriössä on osattu ennakoida. Toiseksi ennuste useimmiten
toteutuu vähän eri tavalla kuin on ennakoitu. Syklin voimakkuus ja sen ajoitus ovat vaikeita
ennustaa.
Metodisen haasteen haastateltavat arvioivat melkoiseksi. Kvantitatiivista arviointia ja sen
kehittämistä tarvitaan jatkossakin. Kvantitatiivinen on sidottu nykytilaan ja nykytietoon.
Tämän rinnalle tarvitaan yhä enemmän kvalitatiivisia menetelmiä, joiden avulla voidaan
paremmin päästä käsiksi syvällisiin yhteiskunnallisiin ja talouden rakenteiden muutoksiin ja
jotka mahdollistavat irrottautumisen nykytilasta. Esimerkkinä mainittiin TT:n
tulevaisuusluotain-hanke, jossa arvioitiin kvalitatiivisin tulevaisuuden tutkimuksen
menetelmin eri ammattien vaatimaa osaamista vuonna 2012 (Tulevaisuusluotain 2003) 2 .
2 Kirjoittaja oli mukana tämän hankkeen menetelmällisessä kehittämisessä