Lataa PDF - Sitra

35
Työvoima-arvioita leimasi 1960-luvulla suurten ikäluokkien siirtyminen työelämään. Eräs
seuraus tästä oli koulutuksen raju lisääminen. Toisaalta puhuttiin työvoimapulasta ja naiset
piti saada työmarkkinoille. Tuolloisen työvoimahallinnon ja mm. Pekka Kuusen 1960-luvulla
tuottamissa arvioissa työvoimatarpeen ja kysynnän kohtaamisesta oli ennustevirhe siltä osin,
että kasvavan kotimaisen teollisuuden kyky työllistää sekä alkutuotannosta vapautuva
työvoimareservi että suuret ikäluokat yliarvioitiin. Sitten tuli 1970-luvun alun lama ja
samalla tarjonta työmarkkinoilla lisääntyi jatkuvasti.
1980-luvun loppua kohti talous jatkoi kasvuaan, vaikka samalla eräät alkoivat nähdä huonoja
merkkejä vaihtotaseen muuttuessa yhä alijäämäisemmäksi. Kysyntä, jota ylläpidettiin monin
tavoin keinotekoisesti, veti kuitenkin erittäin hyvin, mutta samalla talous muuttui yhä
velkavetoisemmaksi. Pääomaliikkeet vapautettiin ja samalla tehtiin veronkevennyksiä. Tästä
seurasi haastateltavien mukaan kollektiivinen illuusio siitä, että nousukausi voisi jatkua ”ad
infinitum”.
On tietysti ilmeistä, että niin tuolloin kuin nykyäänkin suhdannesyklejä on hyvin vaikea
ennustaa kauas tulevaisuuteen. Tätä ennuste-epävarmuutta on otettu huomioon
keskikasvuarvioissa. Työministeriössä kehitetyssä PTM -mallissa kasvu onkin sidottu
työpanostarjonnan ja tuottavuuden määrittelemään rajoitteeseen pitkällä aikavälillä kuitenkin
niin, että tarkasteluperiodilla sallitaan poikkeamista tasapainosta ja herkkyyslaskelmissa
arvioidaan tärkeiden tekijöiden muutoksen merkitystä.
Ensimmäinen PTM-malliin pohjautuva ”uuden ajan” Työvoima 2000 -raportti laadittiin
laman kynnyksellä vuonna 1991 (Työministeriö 1991). Tuolloin oltiin vielä huolestuneita
pikemminkin työvoimapulasta kuin työttömyydestä. Raportissa kyllä ennakoitiin
työttömyyden voimakas kasvu, mutta aivan liian varovaisesti.
Myös valtionvarainministeriön kansantalousosaston Kessu-malli näytti tuolloin, että oltiin
syöksymässä kohti lamaa: vaihtotaseen alijäämä oli todella iso ja samalla julkinen velka
kasvoi hurjaa vauhtia. Myös teollisuuden volyymiennusteet olivat laskeneet jo kesästä 1990
alkaen. Näitä laskelmia kuitenkin haastateltavien mukaan siistittiin viime vaiheessa, koska
arveltiin, että ne eivät olisi olleet silloisessa ilmapiirissä uskottavia. Vaalitkin olivat tuolloin
juuri tulossa, joten pelättiin, että tuollaiset ennusteet olisi tyrmätty poliittisesti vaalien