Lataa PDF - Sitra

34
toivomus, että talousneuvostossa ryhdyttäisiin entistä enemmän ja vapaammassa hengessä
käsittelemään erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja ja pitkän aikavälin rakenteellisia
kysymyksiä.
4.3 Työvoimahallinto
Kenties konkreettisimmat tarpeet ennakointiin keskushallinnon eri sektoreista ovat olleet
työvoimahallinnossa. Työhallinnossa on jo 30 vuoden ajan laadittu keskipitkän ja pitkän
aikavälin työvoima-arvio 3-5 vuoden välein. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan suunnittelua
oli tehty jo 1960-luvulla ensin kulkulaitoksen ja yleisten töiden ministeriössä ja myöhemmin
työhallinnossa ja edelleen työvoimaministeriössä. 1980-luvun loppua kohti tulevaisuuden
arvioinnin periaatteet alkoivat muuttua ja siirryttiin vähitellen suunnitteluparadigmasta
ennakointiparadigmaan.
Siitä eteenpäin työvoiman kysynnän ja tarjonnan arvioinnissa ja työllisyyden ja kasvun
riippuvuuksien analysoimisessa on sovellettu työministeriössä kehitettyjä menetelmiä,
erityisesti pitkän ajan työvoimamallia (PTM) jonka kehittämisestä on vastannut Pekka
Tiainen. Se perustuu kysynnän ja tarjonnan kehikkoon, jossa kysyntää kuvaavat talouskasvu,
työn tuottavuus sekä tehdyt työtunnit toimialoittain. Tarjontaa kuvaavat väestö 5-
vuotisikäryhmittäin, työhön osallistumisasteet sekä väestöennusteet, jotka sisältävät
syntyvyyden, kuolleisuuden ja nettomaahanmuuton sekä työvoimaan kuulumattomien
ryhmien osuuden. Malli on sidottu vuoden 2030 väestöennusteeseen ja potentiaaliseen
työpanokseen sekä tuottavuuteen. Keskipitkän aikavälin suhdanne- ja trendiuran tutkimisessa
on puolestaan jo 25 vuoden ajan käytetty valtiovarainministeriön kansantalousosaston panostuotos-pohjaista
KESSU-mallia. Lisäksi mukaan on otettu mm. sisäministeriön alueennusteet
sekä nyttemmin opetushallinnon alaisuudessa tehtävät ammattirakenne-ennusteet
sekä koulutustarve-ennusteet.
Tarkasteltaessa työvoimaennusteita 1960-luvulta eteenpäin on ilmeistä, että niillä on ollut
eräs lineaariseen malliin ja ajatteluun liittyvä perusongelma: lähtötilanne on usein heijastunut
ennusteisiin. Jos siis ennusteen tekohetkellä taloudessa on mennyt huonosti, on se selvästi
synkentänyt arvioita myös tulevasta kehityksestä. Jos taas on ennustettu hyvää kehitystä ja
pari seuraavaa vuotta onkin mennyt huonommin, on uutta arviota huonompaan suuntaan,
vaikka käänne parempaan olisikin jo itse asiassa tapahtunut.