Lataa PDF - Sitra

30
Haastateltavat vertasivat Suomen ja Saksan kehitystä, josta todettiin, että saksalaista
yhteiskuntapolitiikkaa on kasvavassa määrin vaivannut eräänlainen vahvasta korporatistisesta
rakenteesta ja monimutkaisista kontrollimekanismeista johtuva stagnaatio, jolle on tosin
olemassa myös erittäin vahvoja historiallisia syitä. Tämän vuoksi Saksassa, toisin kuin
Suomessa, ei olla haastateltujen mielestä pystytty saattamaan yhteiskunnan eri intressipiirejä
yhteisen pöydän ääreen. Edelleen tämän seurauksena vahvaa yhteistä tahtotilaa tulevaisuuden
tavoitteista ei ole päässyt syntymään.
4.2 Talousneuvosto
Talousneuvosto on yhteiskunnallisen ja taloudellisen ennakoinnin kannalta erittäin keskeinen
instituutio Suomessa. Toimintatavoiltaan ja koostumukseltaan se on kansainvälisessä
vertailussa ainutlaatuinen ja sen voidaan katsoa olevan sosiaalinen innovaatio, joka on
keskeisesti tukenut suomalaisten talouspoliittisten näkemysten kollektiivista kehittämistä
erityisesti 1990-luvulta lähtien.
Talousneuvosto on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja
Suomen Pankin välinen yhteistyöelin. Se tarkastelee kansakunnan menestymisen kannalta
keskeisiä talous- ja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä vähintään kerran kuussa pidettävissä
kokouksissa. Talousneuvosto pyrkii vahvistamaan ja syventämään talouspoliittisia päätöksiä
edeltävää laaja-alaista, analyyttista, vaihtoehtoja esittävää sekä johtopäätösten
muodostamista tukevaa keskustelua talouden kasvu-, tasapaino- ja rakennekysymyksistä.
Talousneuvostossa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti talousneuvosto toimii myös keskustelufoorumina
hallituksen, Suomen Pankin ja järjestöjen välillä Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa
koskevissa kysymyksissä. Suomen talousneuvosto osallistuu EU-maiden talousneuvostojen
väliseen yhteistyöhön. Julkisuudessa talousneuvoston työ on 1980-luvulta lähtien
henkilöitynyt vahvasti sen pääsihteeriin Seppo Leppäseen.
Talousneuvosto on toiminut valtioneuvoston kanslian yhteydessä vuodesta 1966. Kenties
merkittävimpänä 1990-alun lamaa ennakoivana dokumenttina voidaan pitää Talousneuvoston
sihteeristön tuottamaa dokumenttia ”Vaihtotaseongelma Suomessa” (Talousneuvosto 1989),
jossa Suomen talouden kehitysvaihtoehdoiksi hahmoteltiin kaksi skenaariota: ensimmäisessä