Lataa PDF - Sitra

16
Vastaava näköalattomuus poliittisen päätöksenteon tasolla johti siihen, ettei
finanssipolitiikkaa ymmärretty kiristää ratkaisevassa vaiheessa. Poliitikot olivat laman
alkuun asti enemmän huolissaan veroalennusten riittämättömyydestä kuin finanssipolitiikan
löysyydestä. Se strategiseen ajatteluun pohjaavan monitorointijärjestelmän synty, joka
Suomeen sittemmin 1990-luvulla kehittyi ja joka näkyi jo EU-kysymyksen laajemmassa
käsittelyssä 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ei vielä 1980-luvulla toiminut. Sen
muutoksen tärkeyttä ja vaikutusta, jonka keskellä tuolloin elettiin, ei yksinkertaisesti
ymmärretty.
3 KILPAILUTALOUDEN VAHVISTUMINEN JA STRATEGISEN
ENNAKOINNIN NOUSU 1990-LUVULLA
Suomen ajautumista historiansa syvimpään lamaan ja nousua sieltä voidaan tarkastella myös
schumpeteriläisittäin ”luovan tuhon” näkökulmasta. Tämän ajatuksen mukaan kapitalismi
perustuu jatkuvaan muutokseen, joka tulee sisältäpäin ja jonka keskeisenä moottorina
toimivat kapitalistiset yritykset. Kuten Raimo Lovio on todennut, suomalaista
talousjärjestelmää voitiin 1980-luvun loppuun asti kuvata ”yhteistoiminnalliseksi
liiketoimintajärjestelmäksi”, jonka tyypillisiä piirteitä olivat sidosryhmien suhteellisen
stabiilit suhteet ja yhteisesti tunnustetut pelisäännöt. Järjestelmä perustui valtiojohtoisuuteen,
pankkikeskeisyyteen sekä vahvan teollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden,
vetovoimaisuuteen. Järjestelmä oli pohjoismaisittainkin verrattuna suhteellisen suljettu sekä
ulkomaisen pääoman että työvoiman suhteen (Lovio 1993, 255-256).
Tutkija Mika Maliranta (2003) on äskettäin todennut väitöskirjassaan, että juuri ”luova tuho”
ja sen kautta tapahtunut kilpailun kiristyminen nosti ratkaisevasti suomalaisen teollisuuden
tuottavuutta 1980-luvun lopulta lähtien, joka kasvoikin paljon nopeammin kuin
kilpailijamaiden teollisuuden tuottavuus. Kansainvälistymisen ja idänkaupan romahduksen
seurauksena yritysten ja toimipaikkojen välillä alkoi pudotuspeli, jossa selviytyjät nostivat
tuottavuutensa ja kilpailukykyisyytensä uudelle tasolle panostamalla tutkimukseen ja
tuotekehitykseen.
Järjestelmä alkoi siis muuttua perustavanlaatuisella tavalla 1990-luvun alussa. Siitä alkoi
tulla anglosaksista mallia noudattaen markkinaperustainen, rahoitusmarkkinakeskeinen ja
etenkin 1990-luvun jälkipuoliskolla informaatiosektorivetoinen. Järjestelmän piirissä