Lataa PDF - Sitra

14
elättejä. Laman aikana sosiaali- ja terveysmenoja leikattiin todella rajulla kädellä,
erityisesti sellaisilta ”heikoilta” aloilta kuten mielenterveystyöstä. Usean
haastateltavien arvion mukaan siitä iskusta, jonka lama aiheutti hyvinvointivaltion
arvostukselle, ei ole toivuttu vieläkään.
(5) Laman ennakoimismahdollisuuksia madalsivat edelleen poikkeuksellisen voimakkaat
muutokset kansainvälisessä toimintaympäristössä. Erityisesti Neuvostoliiton
romahtamiseen ja sen seurauksiin ei juurikaan ollut varauduttu. Suomeen oli
esimerkiksi tuotu suuri osa tarvitusta energiasta bilateraalikaupan puitteissa
Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton romahdus aiheutti eräänlaisen myöhästyneen
öljykriisin, joka vaikeutti muutenkin velkaantunutta taloutta. Bilateraalikauppa oli
ollut Suomelle edullista monessa mielessä ja aiheutti paljon yritysten kaatumisia.
Näitä tekijöitä ei siis osattu ennakoida: haastateltavien arvion mukaan sen ajan
ekonometristen mallien avulla ei kyetty mallintamaan näistä muuttujista johtuvia
haasteita.
Neuvostoliiton romahdus pahensi jo muutenkin pahaa tilannetta huomattavasti. Öljyn hinta
laski 1980-luvun puolenvälin jälkeen ja Neuvostoliiton tuontihinnat laskivat. Suomessa
vientihinnat puolestaan nousivat suhteessa tuontihintoihin, mikä toi talouteen
miljardikaupalla lisää rahaa vientituloina ja kasvavina voittoina. Tämä oli kuin olisi ”heitetty
bensaa tuleen”. Investoinnit kasvoivat edelleen rajusti, joten kyse ei ollut pelkästään
kulutusjuhlista vaan myös investointibuumista. Kysynnän kasvun seurauksena myös tuonti
kasvoi räjähdysmäisesti, mistä seurasi hirvittävä vaihtotaseen alijäämä. Suomessa vallitsi siis
yhtäaikaa sekä ulkoinen että sisäinen epätasapaino. Trendit nähtiin, mutta laman syvyyttä ei
osattu ennustaa.
Aikaisemmin tämänkaltaiset tilanteet oli selvitetty devalvoimalla, mutta nyt tilanne oli
kummallinen, sillä vienti kasvoi ja oli kilpailukykyinen. Kotitalouksien kulutus kasvoi
kuitenkin vielä nopeammin ja sekä kauppataseen että vaihtotaseen alijäämä repesi, koska
tuonti kasvoi nopeammin kuin vienti. Näihin aikoihin pohdittiin, pitäisikö devalvoida vai
revalvoida. Tämän lisäksi iski vielä kansainvälinen taantuma ja Neuvostoliiton romahdus
joka hyydytti lopunkin itäviennin.
Toisaalta eräät haastateltavat esittivät hieman positiivisempia arvioita siitä, kuinka tutkijat
olivat kyenneet ennakoimaan lamaa. Todettiin, että ekonomistit olivat kyllä ymmärtäneet jo