Lataa PDF - Sitra

7
julkisen sektorin palveluksessa on edelleen lähes neljännes työvoimasta, joka on yksi
korkeimmista osuuksista OECD-maissa. Julkisen kulutuksen osuus
bruttokansantuotteesta on myös OECD-maiden painotetun keskiarvon yläpuolella,
olkoonkin että Suomen sijoituksesta on vielä matkaa kärkipaikkaa pitäviin Norjaan ja
Ruotsiin (OECD 2002).
Vaikka suomalaisen yhteiskunnan pohjoismaiset peruspiirteet ovat kansainvälisessä
vertailussa hyvin tunnistettavissa, maa on myös erityisesti 1980-luvun jälkipuoliskolta
alkaen kokenut merkittävän rakennemuutoksen, jonka vaikutus esimerkiksi
institutionaalisiin käytäntöihin ja nyt jo selviöinä pidettyihin ajatustapoihin on
monessa suhteessa suurempi kuin talouden tunnusluvuista on nähtävissä. Voidaan
sanoa, että 2000-luvulle tultaessa murros murros tai suunnanmuutos (Julkunen 2001)
on jo tapahtunut, olkoonkin että monella sektorilla muutosten toteuttaminen ja niiden
seuraamusten näkyminen tilastollisina faktoina vie vielä pitkään.
Tässä muutoksessa on institutionaaliselta kannalta kyse siitä, että monilla sektoreilla
on siirrytty julkishallinnon resurssiohjauksesta markkinaohjaukseen. Valtion ja
kuntien byrokraattisen hallintokoneiston keskeinen rooli kehityksen suunnan
määrääjänä on pienentynyt. Tilalle on tullut ohjausjärjestelmä, jossa todellisilla tai
kvasimarkkinoilla ja niiden toimintaa tehostamaan pyrkivällä kilpailulainsäädännöllä
on entistä merkittävämpi asema. 1
1 Jo vuoteen 1995 mennessä 10 valtion omistamaa organisaatiota oli liikelaitostettu, ainakin 10
yhtiöitetty ja kuusi yhtiötä yksityistetty (Honkanen 1995, 152-159). Tämä on usein merkinnyt
henkilöstön supistamista ja aina jäljelle jääneen henkilöstön aseman olennaista muutosta. Samalla se on
merkinnyt kilpailun avaamista aloille, jotka on aiemmin katsottu monopoleiksi; näin on käynyt
esimerkiksi Suomen Postille ja teletoiminnalle. Myös kunnat ja kuntainliitot ovat yhtiöittäneet ja
yksityistäneet toimintojaan tai siirtyneet ostopalveluiden käyttöön, jolloin usein entiset kuntien
työntekijät myyvät kunnille yrittäjinä joitain palveluksia.
Esimerkiksi kuntien kiinteistötoimessa ns. tilaaja-tuottajamalli on käytössä kolmanneksella yli 15 000
asukkaan kunnista. Erilaisia kiinteistöpalveluita ostetaan ulkoa seuraavasti:
isännöintipalveluita 3 %
lvis-palveluita 35 %
kunnossapitoa 3 %
kiinteistönhoitotyöt 15 %
siivoustyötä 10 %