Lataa PDF - Sitra

9
taloudellinen tutkimuslaitos VATT, Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Pellervon taloudellinen
tutkimuslaitos). Näiden lisäksi erityisesti työministeriö on tuottanut pitkän aikavälin
ennusteita työvoimaan kysyntään ja tarjontaan liittyen, mutta myös esimerkiksi
sosiaalisektorilla on ennakoitu tulevaisuuden haasteita. Myös hallituksen, etujärjestöjen ja
Suomen Pankin yhteistyöelin Talousneuvosto on merkittävä talouspoliittisen tiedon tuottaja.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnasta on niin ikään tullut keskeinen tulevaisuustiedon
tuottaja.
Artikkelin primääriaineiston muodostavat yhtäältä puolistrukturoidulla menetelmällä
suoritetut asiantuntijahaastattelut ja toisaalta kirjalliset dokumentit. Tulkinta perustuu
vahvasti haastatteluihin. Haastateltavat (16 kpl) ovat kaikki korkean tason asiantuntijoita,
jotka edustavat tutkimuslaitoksia sekä valtionhallintoa. Haastateltavat on valittu siten, että he
kaikki omaavat pitkän perspektiivin tutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja ovat siten olleet
merkittävässä asemassa suomalaista monitorointijärjestelmää kehitettäessä. Haastatteluiden
avulla on pyritty kaivamaan esiin myös sellaista hiljaista tietoa, jota ei ole dokumentoitu
kirjoihin ja artikkeleihin. Tavoitteena on siis ollut asiantuntijahaastatteluita ja dokumentteja
käyttäen koota artikkeliin sellaista tietoa, jonka avulla pystyttäisiin paremmin ymmärtämään
sitä, minkälainen rooli yhteiskunnalliseen ennakointiin ja strategiseen päätöksentekoon
soveltuvalla tiedolla on ollut Suomessa viimeiset 20 vuotta.
Taustaoletuksena on, että tutkimuksella on merkittävä rooli niiden kognitiivisten mallien
(cognitive frames) tuottamisessa, jotka viime kädessä määrittävät yhteiskuntapoliittista
päätöksentekoa. On selvää, että tutkimuksen ja ennakoinnin rooli on kasvanut merkittävästi
viimeisten kahden vuosikymmenen kuluessa. Tämä johtuu niin tutkimusmenetelmien kuin
yleensäkin strategisen ajattelun kehittymisestä yhteiskunnassa. Olen lähtenyt oletuksesta,
jonka mukaan yksi merkittävä tekijä Suomen kilpailukyvyn merkittävälle vahvistumiselle
1990-luvulla on ollut sellainen vähitellen syntynyt tiedon tuottamisen järjestelmä, joka on
osaltaan mahdollistanut riittävän hyvin informoidun yhteiskunnallisen päätöksenteon. Olen
myös lähtenyt liikkeelle hypoteesista, että ennakoinnin haasteet liittyvät suomalaisessa
keskustelussa tapahtuneeseen siirtoon ”suunnittelutaloudesta” ”kilpailutalouteen”.