Lataa PDF - Sitra

8
Tutkimuksen lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan tutkimuslaitokset sekä muut
tulevaisuutta monitoroivat instituutiot valtionhallinnon sisällä ovat tärkeässä asemassa
sosiaalisissa innovaatiojärjestelmissä. Ne ovat legitiimejä tiedon tuottajia ja niiden
tuottamalla tiedolla saattaa olla merkittäväkin vaikutus kollektiivisiin poliittisiin ja
sosiaalisiin uudelleenarviointiprosesseihin. Tutkimuslaitoksilta odotetaan, että ne kykenevät
ennakoimaan merkittävällä tavalla yhteiskunnallisia haasteita ja tuottamaan uutta, kriittistä
tietoa. Tutkimusinstituutiot voivat kuitenkin yhtä hyvin olla sokeita olemassa oleville
epäkohdille tai uusille haasteille ja muutoksille siinä missä muukin yhteiskunta.
Artikkelin keskeisenä haasteena on siis selvittää, kuinka hyvin Suomessa on osattu ennakoida
yhteiskunnan ja talouden kehittymistä. Toisaalta tutkimuksellinen haaste koskee sitä,
millaisia strategisia panostuksia ja innovaatioita talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen
Suomessa on erityisesti laman jälkeen pystytty luomaan. Näin kyse on yhtäältä
yhteiskunnallisen ennakoinnin kehittymisestä sekä toisaalta tutkimukseen perustuvan
ennakoinnin kehittymisestä. Tässä suhteessa on tutkittu paitsi sitä, mitä asioita ja ilmiöitä on
tunnistettu, myös sitä, mitä katvealueita on jäänyt tulevaisuuden monitoroinnin ulkopuolelle.
Tutkimuksen lähtökohtana ovat siten seuraavat tarkennetut kysymykset:
d) Kuinka 1990-luvun taitteen lama pystyttiin ennakoimaan?
e) Kuinka Suomen kipuaminen kansainvälisten kilpailukykyindeksien huipulle 1990-
lopussa kyettiin ennakoimaan?
f) Onko tähän kehitykseen liittynyt merkittäviä yhteiskunnallisia innovaatioita?
Tutkimuksen teoreettinen intressi lähtee siitä, millainen rooli tutkimusinstituutioilla ja
tutkimustiedolla on kognitiivisten viitekehysten, yhteiskunnallisten arvojen ja normien sekä
teoreettisten ja ideologisten paradigmojen uusiutumisessa ja edelleen poliittisen regiimin
kehittymisessä (ks. North 1991). Viime kädessä tämä järjestelmä tuottaa yhteiskunnallisia
käytäntöjä, joka sitten ilmenevät tietynlaisina suorituksina (performance). Lisäksi kysytään,
minkälaisia taustateorioita ja ennakointimenetelmiä on minäkin aikana käytetty ja miten tämä
on heijastunut saavutettuihin tuloksiin.
Suomessa yhteiskunnan kannalta strategisesti merkittävää tutkimustietoa on tuotettu ennen
kaikkea yliopistollisissa yksiköissä, valtionhallinnossa sekä etujärjestöjen
tutkimuslaitoksissa. Erityisen merkittävä rooli ja ”puolivirallinen” status on ollut
taloudellisilla tutkimuslaitoksilla (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Valtion