Lataa PDF - Sitra

6
On vaikeaa ennakoida lyhyen aikavälin muutoksiin liittyvää dynamiikkaa. Tärkeintä lienee
kuitenkin osata tunnistaa oikeat kysymykset. Poliittiseen järjestelmään liittyy hitauselementti,
joka tekee siitä ennemmin kriiseihin reagoivan kuin proaktiivisesti toimivan. Suomikin teki
haastateltavien arvion mukaan poliittisia päätöksiä ja muutoksia nimenomaan vasta kriisin
yhteydessä. Osin tämä on johtunut siitä, että ongelmat ovat tulleet eteen niin nopeassa
tahdissa. Vaikka siis tutkimus- ja tiedon tuottamissektori tunnistaisikin tulevaisuuden
keskeisiä haasteita, voi poliittinen järjestelmä olla hidas reagoimaan niihin. Suomeen
kehittyneet instituutiot, kuten eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, talousneuvosto ja Sitran
valmennusjärjestelmä edistävät omalla tavallaan sitä, että tuotettu tieto etenee poliittiseen
päätöksentekoon.
4. Suomeen on viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa kasvanut
eurooppalaisittain monipuolinen strategisen yhteiskunnallisen ennakointitiedon
järjestelmä, joka kuitenkin vaatii vielä kehittämistä.
Monet haastateltavat arvioivat, että Suomessa ennakointityö on eurooppalaisen mittapuun
mukaan melko kehittynyttä. Meillä on strategiseen yhteiskunnalliseen ennakointiin
erikoistuneiden instituutioiden verkosto, joista keskeisimmät ovat eduskunnan
tulevaisuusvaliokunta, valtioneuvoston talousneuvosto, valtioneuvoston tiede- ja
teknologianeuvosto sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Suomessa on myös varsin
kehittynyt, edistyneeseen tietoteknologian käyttöön perustuva tiedollinen infrastruktuuri.
Tilastopohja ja tilastointimenetelmät ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin kehittyneitä,
joskin esim. tilastokeskuksen tarjoaman datan korkea hinta hankaloittaa monien tutkijoiden
työtä.
Menetelmien kehittämisen puolella tarvitaan kvalitatiivisten menetelmien kehittämistä
kvantitatiivisten menetelmien rinnalle. Tämä toisi syvyyttä yhteiskunnan ja talouden
muutosten tarkasteluun. Tämä liittyy isompaan paradigman muutokseen, jossa tulevaisuuden
arvioinnin välineet ovat menetelmien, mallien sekä tietotekniikan jalostumisen myötä
kehittyneet 1990-luvulta alkaen aivan uudelle tasolle. Erityisesti siirtyminen lineaarisista
malleista ja trendiekstrapolaatioista monimutkaisempiin, epäjatkuvuuksia ymmärtäviin
malleihin sekä skenaarioiden käyttö strategisen päätöksenteon tukena ovat suuresti
edesauttaneet tulevaisuusajattelun läpimurtoa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.