Lataa PDF - Sitra

5
3. Yhteiskunnallisessa ennakoinnissa tapahtui merkittävä käänne 1990-luvun alussa
On selvästi havaittavissa, että viimeistään 1990-luvun taitteessa koettu syvä lama toimi
merkittävänä herätteenä sille sittemmin muotoutuneelle näkemykselle, jonka mukaan
yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävän strategisen tiedon systemaattinen tuottaminen
on yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta ensiarvoista. Tämä ilmeni erityisen selvästi
päätöksessä perustaa vuonna 1993 eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, jonka tehtäväksi tuli
tuottaa tulevaisuuden kannalta relevanttia tietoa ja näkemyksiä strategisen päätöksenteon
tueksi. Tulevaisuusvalionkunta onkin perustamisensa jälkeen tuottanut ja teettänyt kolme
tulevaisuusselontekoa, jotka ovat syötemateriaalina sekä eduskunnan että hallituksen
päätöksenteolle. Todettakoon, että Suomi on edelleen ainoa maa maailmassa, jolla on
parlamentissaan virallisen statuksen saanut valiokunta, jonka tehtävänä on pohtia
tulevaisuutta.
Tämä muutos on ilmennyt myös selvästi hallitustyöskentelyssä, jossa strategisen työn rooli
kasvoi merkittävästi tultaessa 1980-luvulta 1990-luvulle. Haastateltavien arvioiden mukaan
hallitusohjelmia toteutettiin vielä 1980-luvulla varsin leväperäisesti, kun taas 1990-luvulla
hallitusohjelman muotoilut on tehty huomattavasti huolitellummin ja tutkimustietoa
monipuolisesti hyödyntäen. Niitä on myös pystytty toteuttamaan enemmän suunnitelmien
mukaan.
Kaiken kaikkiaan haastateltavat toivat esiin sen, että konsensus-henkisestä strategisesta
kehittämistyöstä huolimatta, tai juuri siitä johtuen, suomalainen yhteiskuntapolitiikka kykeni
tuottamaan merkittäviä sosiaalisia innovaatioita, jotka tukivat yhteiskunnan systemaattista
kehittämistä 1990-luvulla. Näin Suomi kehitti rakenteellista uudistumiskykyään ja yhdisti
siihen innovatiivisen lähestymistavan. Innovatiivisuus käsittää tässä erityisesti kaksi asiaa: a)
mm. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan avulla luotiin vahva institutionaalinen pohja
yhteiskunnalliselle ennakoinnille ja kehittämistyölle ja b) tuotettiin tutkimus- ja
selvittämistyön tuloksina jatkuvasti myös vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja, joista valittiin
ne, jotka saivat suurimman poliittisen kannatuksen. Näin Suomi pystyi hämmästyttävällä
tavalla vastaamaan uuden ja avoimen kansainvälisen toimintaympäristön tuottamiin
haasteisiin.