Lataa PDF - Sitra

4
syvyyttä. Pankkikriisin merkkejä ei osattu tai haluttu lukea, eikä rahoitusmarkkinoiden
vapauttamisen aikataulusta ja potentiaalisista seurauksista käyty avointa keskustelua. Sekä
pankki- että rahakriisi tulivat enimmäkseen yllätyksenä sekä ekonomisteille että päättäjille.
Esimerkiksi SITRAn talouspolitiikan johtamiskursseilla vuonna 1990 ei juurikaan käsitelty
kriisin tekijöitä, vaikka katastrofaaliset prosessit olivatkin jo hyvin pitkällä (Pekkarinen
2003). Vahva konsensushenki ja osin tästä johtuva silkka tietämättömyys silloisen talouden
vääristyneistä pohjavirroista esti ekonomisteja ja päätöksentekijöitä ennakoimasta tulevaa
lamaa.
2. 1990-luvun alusta taloudelliset ja elinkeinorakenteen muutosta kuvaavat
ennustemallit alkoivat nopeasti kehittyä, mutta rakennemuutoksen rajuutta ei osattu
ennakoida.
Pahimman taloudellisen laman aikaan 1990-alussa alkoi näkyä ensimmäisiä merkkejä siitä,
että Suomen talouden rakenne on monipuolistumassa siten, että elektroniikkateollisuudesta
alkoi kehittyä merkittävä vientiala. Esimerkiksi työministeriössä tuotettiin vuonna 1991
Työvoima 2000 -raportti, jossa ennustettiin Suomeen merkittävää talouskasvua
vuosikymmenen lopulle. Tämä ennuste pitikin aika hyvin paikkansa, mutta toisaalta malli
myös ennakoi työttömyyden merkittävää laskua, joka ei toteutunut. Tämä johtui mm. siitä,
että tuottavuuden reilu kasvu teollisuudessa söi ne työpaikat, jotka talouden kasvun arvioitiin
tuottavan.
Kaiken kaikkiaan ennakointiin kohdistuvien haasteiden voidaan arvioida kasvaneen
dramaattisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Ennen maailmantalouden uudella vaihteella
tapahtunutta integroitumista Suomi oli suljetumpi talous, jonka sykli noudatti kuitenkin
eräänlaista kaavaa. Suhdannedynamiikka oli hyvin samantyyppinen. Erityisen
suhdanneherkkiä olivat aiemmassa vaiheessa lähinnä Suomen viennistä vastaava
metsäteollisuus sekä myöhemmin metalliteollisuus. Talouden toimintaympäristön
kansainvälistyminen sekä ICT-klusterin kasvu toivat kuitenkin aivan uuden piirteen
suomalaisen suhdannesyklin ymmärtämiseen. Suomen talouden integroituminen osaksi
maailmantaloutta on merkinnyt sitä, että viiveet lyhenevät, muutokset tapahtuvat äkisti ja
globaalilla tasolla ja eteen tulee sen tyyppisiä suuren mittakaavan muutoksia, joita on
perinteisillä kansantalousmalleilla erittäin hankala ennakoida. Vaikka menetelmät siis
kehittyvätkin, todellisuus muuttuu vieläkin nopeammin.