Lataa PDF - Sitra

2
tunnistettu, myös sitä, mitä katvealueita on jäänyt tulevaisuuden monitoroinnin ulkopuolelle.
Tutkimuksen lähtökohtana ovat siten seuraavat tarkennetut kysymykset:
a) Kuinka 1990-luvun taitteen lama pystyttiin ennakoimaan?
b) Kuinka Suomen kipuaminen kansainvälisten kilpailukykyindeksien huipulle 1990-
lopussa kyettiin ennakoimaan?
c) Onko tähän kehitykseen liittynyt merkittäviä yhteiskunnallisia innovaatioita?
Tutkimuksen teoreettinen intressi lähtee siitä, millainen rooli tutkimusinstituutioilla ja
tutkimustiedolla on kognitiivisten viitekehysten, yhteiskunnallisten arvojen ja normien sekä
teoreettisten ja ideologisten paradigmojen uusiutumisessa ja edelleen poliittisen regiimin
kehittymisessä (ks. North 1991). Viime kädessä tämä järjestelmä tuottaa yhteiskunnallisia
käytäntöjä, joka sitten ilmenevät tietynlaisina suorituksina (performance). Lisäksi kysytään,
minkälaisia taustateorioita ja ennakointimenetelmiä on minäkin aikana käytetty ja miten tämä
on heijastunut saavutettuihin tuloksiin.
Suomessa yhteiskunnan kannalta strategisesti merkittävää tutkimustietoa on tuotettu ennen
kaikkea yliopistollisissa yksiköissä, valtionhallinnossa sekä etujärjestöjen
tutkimuslaitoksissa. Erityisen merkittävä rooli ja ”puolivirallinen” status on ollut
taloudellisilla tutkimuslaitoksilla (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Valtion
taloudellinen tutkimuslaitos VATT, Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Pellervon taloudellinen
tutkimuslaitos). Näiden lisäksi erityisesti työministeriö on tuottanut pitkän aikavälin
ennusteita työvoimaan kysyntään ja tarjontaan liittyen, mutta myös esimerkiksi
sosiaalisektorilla on ennakoitu tulevaisuuden haasteita. Myös hallituksen, etujärjestöjen ja
Suomen Pankin yhteistyöelin Talousneuvosto on merkittävä talouspoliittisen tiedon tuottaja.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnasta on niin ikään tullut keskeinen tulevaisuustiedon
tuottaja.
Artikkelin primääriaineiston muodostavat yhtäältä puolistrukturoidulla menetelmällä
suoritetut asiantuntijahaastattelut ja toisaalta kirjalliset dokumentit. Tulkinta perustuu
vahvasti haastatteluihin. Haastateltavat (16 kpl) ovat kaikki korkean tason asiantuntijoita,
jotka edustavat tutkimuslaitoksia sekä valtionhallintoa. Haastateltavat on valittu siten, että he
kaikki omaavat pitkän perspektiivin tutkimuksen kysymyksenasetteluihin ja ovat siten olleet
merkittävässä asemassa suomalaista monitorointijärjestelmää kehitettäessä. Haastatteluiden
avulla on pyritty kaivamaan esiin myös sellaista hiljaista tietoa, jota ei ole dokumentoitu