Lataa PDF - Sitra

32
ydinperheen, yhteiskunnan perussolun, ahtaalle ja saaneet sen joustamaan. Niinpä sillä, että
Suomesta on tullut työajoiltaan yksi joustavimmista EU-maista, on kova hintansa, jota eivät maksa
niinkään suomalaiset yritykset, vaan perheet.
5.2 Suku ja muut lähisiteet
Vaikka työelämän taholta perheeseen kohdistuva paine onkin kasvanut, sosiaalisten siteiden
merkitys suomalaisten elämässä ei sinänsä ole pienentynyt. Niihin on sen sijaan ilmaantunut
uudenlaisia painotuksia. Kuten modernisaatioteorian mukaan voidaan odottaakin, suvun
institutionaalinen asema ihmisten arjessa on kokonaisuudessaan heikentynyt (ainakin
tapaamistiheydellä mitattuna), vaikka kotoa muutetaan entistä myöhemmin (Saarelma 2003, 10-11)
ja vaikka sukututkimuksen ja omien sosiaalisten juurien penkomisen suosio on räjähdysmäisesti
lisääntynyt.
Sukusiteet ovat kuitenkin tärkeitä ydinperheessä vielä silloin, kun lapsiluku on pieni ja kun lapset
ovat juuri aikuistumassa. Lapset, erityisesti pojat, ja vanhemmat tapailevat paljon juuri silloin, eivät
niinkään velvollisuudesta kuin siksi, että pojat ovat usein kaikenlaisen avun tarpeessa. Iän
karttuessa tapaamiset harvenevat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhemmat hylkäävät
kokonaan lapsensa tai lapset vanhempansa. Lapset kantavat edelleen huolta huonokuntoisista
vanhemmistaan (Melkas 2003, 91-92). Nykyiset vastuunkantajat kuuluvat kuitenkin valtaosin 60-
lukulaisten sukupolveen, jolle velvoitemoraali on vielä tuttua. He eivät ole valmiita sysäämään
vanhempiaan yksinomaan kuntien harteille. On vaikeata sanoa, miten individualistisemmin
suuntautuneet nuoremmat sukupolvet tulevat suhtautumaan sairaisiin vanhempiinsa.
Spekulointia on kuitenkin turha jatkaa, sillä se on jo nyt selvää, että sukusiteet ovat vahvat
ainoastaan nuorella iällä. Naapuruus- ja erityisesti ystävyyssuhteet astuvat kuvaan osin samassa
ikävaiheessa ja syrjäyttävät sukusuhteet sen jälkeen. Naapuruussuhteita syntyy todennäköisimmin
silloin, kun perheellä on pieniä lapsia. Silloinkin naapuruussuhteet ovat sukupuolittuneita. Pienet
lapset ”saattelevat” etenkin naiset tekemisiin toistensa kanssa. Kun pikkulapsia ei ole,
naapuruussuhteita ilmenee lähinnä pientaloaluilla tai maaseudun taajamissa. Kaupunkien
kerrostaloalueilla naapuruussuhteet ovat yleensä anonyymejä, ellei oteta huomioon iäkkäitä naisia,
jotka hakevat aktiivisesti naapuruuskontakteja kaupunkimaisissakin oloissa.