Lataa PDF - Sitra

17
3.1 Harrastuspiirien merkityksen kasvu
Suomessa (kuten muissakaan EU-maissa) ei ole yhdistysten rekisteröinneillä mitaten näkyvissä
minkäänlaista yhdistyslaitoksen kriisiä. Päinvastoin yhdistystoiminta näyttää kukoistavan
maassamme (ks. Siisiäinen 2003). Edes syvä lama ei ole murentanut yhdistystoimintaa. Sen
painopisteissä on toki kuitenkin tapahtunut ilmeinen muutos. Poliittis-ideologisten yhdistysten aika
näyttää, ainakin toistaiseksi, olevan ohi. Niiden sijasta ovat eniten kasvattaneet suosiotaan urheiluja
harrastusyhdistykset. Ne voidaan ymmärtää uusiksi institutionaalisiksi tiloiksi kehittää itseä (ks.
Siisiäinen 2002, 105; ks. myös Rothstein 2002; Offe & Fuchs 2002). Ne voivat niin ikään olla tiloja
purkaa työelämän paineita ja muokata minuutta työelämän vaatimusten mukaisesti. Ne saattavat
kuitenkin myös olla tiloja etsiä omalle elämälle mielekkyyttä silloin, kun esimerkiksi työelämä ei
sellaista tarjoa, ainakaan riittävästi.
Kaikki kolme selitystä ovat käypiä ja on jopa mahdollista, että niiden mukaiset jakolinjat kulkevat
yhdistysjäsenten iän, organisationaalisen aseman ja talouden sektorinkin mukaisesti (Karisalmi
2001, 74). Otetaan esimerkiksi ikä. Perheen perustaneet 30–45-vuotiaat ovat vielä sidoksissa
lapsiinsa ja pyrkivät luomaan heille kohtuulliset kasvu- ja koulutusedellytykset. 50 ikävuoden
molemmin puolin, kun lapset ovat lähteneet kotoa ja kun aikuiset kokevat vielä olevansa
voimissaan, he haluavat alkaa toteuttaa haaveitaan, panostaa aikaisempaa enemmän harrastuksiinsa
ja jopa hankkia niiden avulla ainakin osan toimeentuloaan. Tällä on yritystoimintaan ainakin se
vaikutus, että vaikka maan hallitus ja Valtiovarainministeriö ovat omista lähtökohdistaan pyrkineet
lisäämään työssä jatkamisen houkuttavuutta yli 60-vuotiaiden parissa, kiinnostus osa-aikaiseen
eläkkeeseen ja vastaaviin järjestelyihin on vain lisääntynyt yli 50-vuotiaiden joukossa (ks. Husso
2003, 23-28; ks. myös Karisalmi mt. 74-77). Uusien osaeläkeläisten määrä on suorastaan
kaksinkertaistunut vuonna 2002 (Takala 2003, 8-9; Tuominen & Pelkonen 2004, 9). Jos trendi
jatkuu tällaisena, se näkyy – työttömyyden pysyessä korkealla tasolla – varsin nopeasti työllisten
osuuden supistumisena (kuten on jo käynytkin), valtion budjetin rakenteen muutoksena sekä
sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuna niin kuin muuallakin jälkiteollisessa maailmassa
(ks. Castells 1996).
Harrastus- ym. piirien lisäksi ovat muut ammatilliset ja taloudelliset yhdistykset kuin työntekijä- ja
työnantajajärjestöt, kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat saaneet merkittävää