Lataa PDF - Sitra

16
työmarkkinoihin. Sen seurauksena osa- ja määräaikaisuus, sanalla sanoen pätkätyöläisyys kasvoi
työelämässä ja jäi meillä pysyväksi ilmiöksi. Tämä ja laman aikana syntynyt, korkeana pysynyt
työttömyys puolestaan saivat aikaan sen, että epävarmuus tulevaisuudesta kasvoi
kansalaisyhteiskunnassa. Epävarmuuden lisääntymisellä on ollut laajoja heijastusvaikutuksia
yhteiskuntamme muille sektoreille, eikä epävarmuus ainakaan heikkene nyt, kun kokonaisia
yrityksiä siirretään maamme rajojen ulkopuolelle ja kun näitä toimintoja leikataan sekä henkilöstöä
vähennetään osakekurssien nousemisen toivossa (ks. esim. Burchell 2002, 61-76).
Aloitan kansalaisyhteiskunnan muutoksen tarkasteluni keskittymällä ensin yhdistystoimintaan. Sen
jälkeen paneudun kahteen suomalaisen yhteiskunnan poliittisesti merkittävimpään liikkeeseen, ayja
vihreään liikkeeseen. Niistä edellinen edustaa vanhoja, jälkimmäinen ns. uusia liikkeitä. Sitten
kohdistan huomioni perheeseen, mutta rajaan tarkasteluni tilan puutteen vuoksi ainoastaan perheen
ja työelämän vuorovaikutukseen. Lopuksi kiinnitän katseeni epävirallisiin sosiaalisiin verkostoihin
ja niissä ilmeneviin trendeihin.
3 Yhdistystoiminta ja sen muutos
Suomalaiselle kollektiiviselle toiminnalle on ollut tavanomaista organisoitua yhdistysmuotoon.
Niinpä merkittävimmät suomalaiset yhteiskunnalliset liikkeet 1900-luvulla ovat – ehkä
lainkuuliaisuuttaan tähdentääkseen – lähes poikkeuksetta omaksuneet toimintamallikseen
yhdistysmuodon (Siisiäinen 1998, 221). Koska yhtäältä yhteiskunnalliset liikkeet ovat Suomessa
menetelleet tällä tavalla ja koska toisaalta yhdistys voi rekrytoida jäseniä ja muuntua
yhteiskunnalliseksi liikkeeksi, nämä kaksi sosiaalista muodostumaa voidaan erottaa ainoastaan
analyyttisesti. Silloinkin on hyvä pitää mielessä, että yhdistys saattaa olla latenssivaihettaan elävä
yhteiskunnallinen liike, joka on olemassa vain piilevinä verkostosuhteina. Vastaavasti
yhteiskunnallinen liike voi institutionalisoiduttuaan muuntua pelkäksi yhdistykseksi, joka ei enää
kykene mobilisoimaan jäseniään niin halutessaan. Ongelman kohtaavat mm. jotkut suomalaiset
ammattiliitot tänä päivänä (ks. Ilmonen & Kevätsalo 1995). Vaikka siis käsittelenkin tässä lähinnä
yhdistyksiä, tarkastelu kattaa suurelta osin myös yhteiskunnalliset liikkeet.