Lataa PDF - Sitra

11
SUOMALAINEN KANSALAISYHTEISKUNTA JA
YHTEISKUNNALLISET MUUTOSTRENDIT 1990-LUVUN
LOPULLA
1990-luvun taitteen lama yllätti suomalaisen kansalaisyhteiskunnan niin sanoakseni ”housut
nilkoissa”. Se toipui kuitenkin yllättävän nopeasti, joskaan ei kokonaan. Työttömyys pysähtyi varsin
korkealle tasolle ja yhteiskuntakehitys polarisoi väestön jättämällä jälkeensä kohtalaisen suuren
heikosti toimeentulevan väestönosan. Tässä työssä ei kuitenkaan kiinnitetä erityistä huomiota tähän
väestönosaan, koska sitä on tutkittu nyttemmin kohtalaisen paljon erilaisissa yhteyksissä (ks. esim.
SYREENI-projekti). Syrjäytymisestä kasautunut tutkimustieto sisältää kuitenkin tuloksia, jotka
osoittavat, miten voimakkaasti 1990-luvun myllerrys taloudessa ja julkishallinnossa on heijastunut
kansalaisyhteiskuntaan. Juuri kansalaisyhteiskunta on se yhteiskunnan ”osa-alue”, joka on joutunut
joustamaan eniten muutospaineiden seurauksena (Ilmonen 2004).
Havainto ei kuitenkaan edellytä niin voimakkaita tulkintoja kuin Jürgen Habermas esittää
puhuessaan elämismaailman ”kolonisaatiosta” ja ”patologioista” sen seurauksena (1987, 332-373).
Asia voidaan yhtä hyvin nähdä siinä valossa, että joustavuus merkitsee luovaa kollektiivista
ongelmanratkaisua kansalaisyhteiskunnassa ja sen organisoitumista uudelleen eteen nousseiden
ongelmien pohjalta. Itse asiassa kumpikin tulkinta voi pitää paikkansa samanaikaisesti.
Yhteiskunnallinen pahoinvointi ja uusi organisoituminen voivat tapahtua eri elämän alueilla
rinnakkain. Niiden suhteellinen pätevyys on luonnollisesti ratkaistavissa vain empiirisesti ja samalla
määrittelemällä tarkkaan, mitä esimerkiksi yhteiskunnallisella patologialla tarkoitetaan. Niin kauan
kuin kansalaisyhteiskunnan empiirinen kokonaisanalyysi odottaa tekemistään on tyydyttävä
sirpaletietoon, joka osoittaa kansalaisyhteiskunnassa syntyneen uudenlaisia institutionaalisia
käytänteitä, jotka voivat olla taloudellista ja hallinnollista toimintaa edistäviä tai jarruttavia. Tämä
artikkeli keskittyy juuri näiden käytänteiden ja niiden seurausvaikutusten kartoittamiseen.
Tarkentaakseni tutkimuskysymykseni joudun kuitenkin aluksi täsmentämään vaikeasti
määriteltävää kansalaisyhteiskunnan käsitettä.