Lataa PDF - Sitra

9
2) Suku ja muut lähisiteet
Vaikka työelämän taholta tuleva perheeseen kohdistuva paine onkin kasvanut, sosiaalisten siteiden
merkitys suomalaisten elämässä ei sinänsä ole pienentynyt. Niihin on sen sijaan ilmaantunut
uudenlaisia painotuksia. Suvun institutionaalinen asema ihmisten arjessa on kokonaisuudessaan
heikentynyt (ainakin tapaamistiheydellä mitattuna), vaikka kotoa muutetaan entistä myöhemmin ja
vaikka sukututkimuksen ja omien sosiaalisten juurien penkomisen suosio ovatkin räjähdysmäisesti
lisääntyneet.
Sukusiteet ovat kuitenkin vahvat ainoastaan nuorella iällä. Naapuruus- ja erityisesti ystävyyssuhteet
astuvat kuvaan osin samassa ikävaiheessa ja syrjäyttävät sukusuhteet sen jälkeen.
Naapuruussuhteita syntyy todennäköisimmin silloin, kun perheellä on pieniä lapsia. Silloinkin
naapuruussuhteet ovat sukupuolittuneita. Pienet lapset ”saattelevat” etenkin naiset kosketuksiin
toistensa kanssa. Kun niitä ei ole, naapuruussuhteita ilmenee lähinnä pientaloaluilla tai maaseudun
taajamissa. Kaupunkien kerrostaloalueilla naapuruussuhteet ovat yleensä anonyymejä, ellei oteta
huomioon iäkkäitä naisia.
Jos naapuruussuhteet ovat naispainotteisia, ystävyyssuhteet ovat miesvaltaisia. Miehet tapailevat
useastakin eri syystä kavereitaan useammin kuin naiset. Myös iällä on merkityksensä
ystävyyssuhteita. Ne ovat tiiviimmillään nuorten aikuisten parissa, ja heikkenevät sen jälkeen.
Yleisenä trendinä on kuitenkin se, että yhteydet ystäviin ovat vahvistuneet kaikissa ikäryhmissä
lähestyttäessä vuosituhannen vaihdetta. Tällaisen epävirallisen sosiaalisuuden merkitys on kasvanut
Suomessa. Niiden ominaislaatu riippuu kuitenkin sosioekonomisesta statuksesta ja työllisyydestä.
Korkean sosioekonomisen aseman omaavat työlliset miehet ovat paljon tekemisissä työtovereidensa
kanssa, kun taas alhaisen statuksen työssä olevat ja ei-työlliset miehet seurustelevat ystäviensä
kanssa.
Yhteenvetona sosiaalisten siteidemme lähipiirin muutoksesta on se, että työelämässä tapahtuneet
muutokset ovat pakottaneet perheet joustamaan ajankäytössään ja suunnittelemaan sitä perhetasolla
kokonaan uudella tavalla kuin aikaisemmin. Sillä on luonnollisesti ollut vaikutuksensa yleensä
naisten, mutta myös hyvässä asemassa olevien miesten muiden tärkeiden siteiden hoitoon.
Ylipäätään trendinä näyttää olleen sukusiteiden heikentyminen ja vastavuoroon naapuruus- ja
erityisesti ystävyyssuhteiden merkityksen vahvistuminen. Tässä mielessä sosiaalinen pääoma ei
näytä Suomessa huvenneen mihinkään eli tilanteemme on jokseenkin sama kuin Robert Putnamin
toimittamassa kahdeksan maan vertailussa. On kuitenkin muistettava, että sosiaalinen kuten