Lataa PDF - Sitra

5
kytkeytyvät siihen, ovatko kaverit tai ystävät jäseniä. Kun näiden mielenkiinto harrastukseen
tyrehtyy, myös ko. jäsenten siteet kirpoavat.
Toiseksi harraste- ym. yhdistysten kykyä edistää poliittisen järjestelmämme toimivuutta heikentää
se, että niiden poliittinen ominaispaino on ainakin toistaiseksi heikko verrattuna niihin yhdistyksiin,
jotka edustavat suomalaisen yhteiskunnan perinteisiä jakoja ja joiden onnistumisen mittapuuna on
etupäässä jäsentensä aineellisten intressien kohentaminen. Harrastus- ym. piirit eivät myöskään
kykene tuottamaan siinä määrin kollektiivisia ”hyväkkeitä” kuin ne järjestöt, jotka ne ovat
syrjäyttämässä.
Toisaalta on toki myös muistettava sosiaalisen pääoman vertikaalinen ulottuvuus. Mm ay-liikkeet ja
työnantajajärjestöt ovat pysyvästi vuorovaikutuksessa keskenään ja ovat onnistuneet 1960-luvun
lopulta lähtien hoitamaan kiistansa pääasiassa neuvotteluteitse. Tätä on yleensä pidetty suomalaisen
yhteiskunnan vahvuutena. Vaikka ko. järjestöt eivät tutkimuksen mukaan olekaan omiaan
yleistämään luottamusta muihin ihmisiin ja suomalaisiin instituutioihin, ne ovat onnistuneet
sovittelemaan ristiriitansa ainakin niin kauan kuin suomalainen talous on ollut kasvussa. Niinpä
voidaankin katsoa, että ne ovat olleet ja ovat edelleen tärkeitä suomalaisen yhteiskunnan
vertikaalista sosiaalista integraatiota vahvistavia instituutioita. Ne ovat myös samalla edesauttaneet
niin Suomen talouden sujuvuutta kuin hyvän hallinnon toimivuutta konsanaan enemmän kuin
mitkään muut yhdistystoiminnan muodot.
Yhteiskunnalliset liikkeet
Tarkasteluun ei valitettavasti voitu ottaa koko suomalaisen yhteiskunnan liikekirjoa, vaan siinä
pyrittiin keskittymään yhteen vanhoista liikkeistä, ay-liikkeisiin, ja yhteen uusista liikkeistä,
ympäristöliikkeisiin, koska ne ovat olleet 1900-luvun lopulla vaikutusvaltaisimpia sosiaalisia
liikkeitämme.
1) Ay-liikkeen sisäiset trendit ja paikallinen sopiminen
Ay-liikkeet elävät tällä hetkellä vahvojen muutospaineiden alla, sillä niiden taloudellinen
toimintatila on kaventunut. 1990-luvulla onkin tapahtunut lukuisia liittojen yhteen sulautumisia, ja
trendi jatkuu. Se ei ainakaan helpota liittojen ongelmia, sillä kuten yrityselämässä, myös ay-liitoissa
elävät hyvin erilaiset kulttuurit, joita ylläpitävät aktiivijäsenet. He edustavat sosiaalista liikettä, kun