Lataa PDF - Sitra

3
Yhdistystoiminta ja sen muutos
1) Harrastuspiirien merkityksen kasvu
Toisin kuin amerikkalainen aineisto antaisi olettaa, Suomessa (kuten muissakaan EU-maissa) ei ole
näkyvissä minkäänlaista yhdistyslaitoksen kriisiä yhdistysten rekisteröinneillä mitaten. Päinvastoin
yhdistystoiminta näyttää kukoistavan maassamme. Ei edes syvä lama ole murentanut
yhdistystoimintaa. Sen painopisteissä on toki kuitenkin tapahtunut ilmeinen muutos. Poliittisideologisten
yhdistysten aika näyttää, ainakin toistaiseksi, olevan ohi. Niiden sijasta urheilu- ja
harrastusyhdistykset), jotka voidaan ymmärtää uusiksi institutionaalisiksi sosiaalisiksi tiloiksi
kehittää itseä, ovat kasvattaneet suosiotaan Suomessa (kuten Ruotsissa ja Saksassakin). Ne voivat
niin ikään olla tiloja purkaa työelämän paineita ja muokata minuutta työelämän vaatimusten
mukaisesti. Ne saattavat myös olla paikkoja etsiä omalle elämälle mielekkyyttä silloin, kun
työelämä ei riittävästi sellaista tarjoa. Kehityssuunta on sama, jonka Robert Bellah työryhmineen
havaitsi USA:ssa. Harrastuspiireistä on kasvanut tärkeä elämänalue, joka on vastapainona
työelämälle ja joka saattaa ennen pitkää osoittautua sitä merkityksellisemmäksi.
Harrastuspiirien voimistunut asema suomalaisten arjessa kytkeytyy talouteen ja sen toimivuuteen
myös muuten kuin työn kautta. Monet harrastukset vaativat kasvavassa määrin erilaisia välineitä ja
niitä myös markkinoidaan urheilu- ym. yhdistysten jäsenille. Niiden merkitystä hyvän hallinnon
toimivuudelle on sen sijaan vaikeampi nähdä. Vaikka sosiaalisen pääoman teoria esittää
yhdistystoiminnan edistävän niin talouden kuin politiikankin toimivuutta, se ei välttämättä pidä
paikkaansa siinä tilanteessa, jossa politiikan arvostus heikkenee ja poliittis-ideologisten yhdistysten
asema järkkyy harrastuspiirien kustannuksella. Poliittinen järjestelmä ei vahvistune harrastuspiirien
kautta semminkin, kun jäsenyys niissä ei niinkään perustu henkilökohtaiseen vakaumukseen kuin
vaihteleviin muoteihin ja kiinnostuksen kohteisiin.
2) Yhdistykset sosiaalisena pääomana
Kotiseutuyhdistysten ja kylätoimikuntien suosio on myös kasvanut. Trendi liittynee 1990-luvulla
käynnistyneeseen taloudelliseen muuttoliikkeeseen. Maaseudun tyhjeneminen aktiiviväestöstä on
merkinnyt palvelujen heikkenemistä maaseudulla ja pakottanut jäljelle jäävän väestön keksimään
keinoja, joilla yrittää säilyttää jäljellä olevat palvelut ja muutenkin pitää maaseutu elävänä.
Paikallisyhdistykset ovatkin oikeastaan ainoa pääoman laji, joka maaseudulle on jäänyt. Niiden
merkitystä on kuitenkin vaikeata arvioida, mutta on ilmeistä, että ne ovat ainakin symbolisesti