Lataa PDF - Sitra

2
aikaan kehkeytyi myös ennennäkemätön kansalaisaktiivisuuden aalto. Yhtäältä muotoutui kehitystä
kritisoivien poliittisten liikkeiden kenttä (esim. vennamolaiset, taistolaiset). Toisaalta syntyi joukko
uudenlaisia liikkeitä, jotka olivat tuotantosuhteesta riippumattomia, mutta politisoivat silti arjen
uudella tavalla. Tällaisia liikkeitä olivat mm. rauhanliike, asunnottomien liike, ympäristöliike, uusi
naisliike jne. Arjen tason muutoksista suurimpia olivat uusien lähiöiden synty, uuden median, TV:n,
tapa muovata vapaa-aikaa ja kulutuksen nopeutuva markkinavälitteisyys. Kotitalouksien ja
kansalaisyhteiskunnan itse tuottamat hyödykkeet korvautuivat markkinoille tuotetuilla tavaroilla.
Muutos ei kuitenkaan pysähtynyt 1960-luvulla muotoutuneeseen tilanteeseen. Suomalaisen
teollisuusyhteiskunnan vaihe oli lyhytkestoinen. Sen varassa kehittyneet rakenteet ja instituutiot
alkoivat osaksi natista 1980-luvun lopulla, mutta vasta 1990-luvun alun lama muutti oleellisesti
kansalaisyhteiskuntaa Suomessa. Tässä työssä onkin tarkoitus tarkastella tuota muutosta
keskittymällä erityisesti kansalaisyhteiskunnan organisoituun osaan. Toisin sanoen pyrkimyksenä
on kartoittaa 1980- ja 1990- luvuilla a) yhdistystoiminnan yleisyyttä ja luonnetta, b) sosiaalisten
liikkeiden kentän pysyvyyttä/muutosta, niiden ajamia asioita ja toimintatapoja sekä c)
perheinstituution yleisyyttä ja sen luonteen muutosta tukijana. Koska 1990-luvulta on tiedostoja
suomalaisten epävirallisista, mutta silti pysyvistä sosiaalisista siteistä, d) niihinkin on syytä luoda
katsaus.
Kun yllämainittuja teemoja lähestytään, tarkoituksena on pitää mielessä erityisesti yksi asia, joka
näyttää siinä kohoavan yli muiden. Lama jätti pysyväksi perinnökseen uudenlaisen sosiaalisen
mekanismin, jonka mukaan joustava työ yhdistyi joustaviin työmarkkinoihin. Sen seurauksena osaja
määräaikaisuus, sanalla sanoen pätkätyöläisyys kasvoi työelämässä ja jäi meillä pysyväksi
ilmiöksi. Tämä ja laman aikana syntynyt, korkeana pysynyt työttömyys puolestaan saivat aikaan
sen, että epävarmuus tulevaisuudesta kasvoi kansalaisyhteiskunnassa. Epävarmuuden
lisääntymisellä on ollut laajoja heijastusvaikutuksia yhteiskuntamme muille sektoreille, eikä se
ainakaan heikkene nyt, kun kokonaisia yrityksiä siirretään maamme rajojen ulkopuolelle ja kun
toimintoja leikataan sekä henkilöstöä vähennetään osakekurssien nousemisen toivossa. Seuraavassa
tarkastellaan yhteenvedon omaisesti, millaisia nuo heijastusvaikutukset ovat.