- Page 1 and 2:
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
- Page 3 and 4:
3) Demokratisoitumisen kasvu liitty
- Page 5 and 6:
ARVOJEN MUUTOS SUOMESSA 1980-LUVULT
- Page 7 and 8:
Kuvio 1. Schwartzin malli arvojen r
- Page 9 and 10:
Kuvion oikealla puolella olevat arv
- Page 11 and 12:
työikäisiä edustavan otoksen arv
- Page 13 and 14:
Taloudellinen vauraus on yhteydess
- Page 15 and 16:
semme sellaista ”mielen kollektii
- Page 17 and 18:
Hofsteden muiden ulottuvuuksien voi
- Page 19 and 20:
Kulttuurin arvot ovat ilmeisesti mo
- Page 21 and 22:
Vaikka politiikan tutkijat nimittä
- Page 23 and 24:
3 SUOMALAISTEN ARVOT MEDIAJULKISUUD
- Page 25 and 26:
Merikallio gradutyöhönsä (2002),
- Page 27 and 28:
Taulukko 7. Suomen Kuvalehdessä es
- Page 29 and 30:
Suomalaisten tutkijoiden Schwartzin
- Page 31 and 32:
Lehdistöaineistossamme ilmenevän
- Page 33 and 34:
Mikkola, T. (2003) Muuttuvat arvot
- Page 35 and 36:
2 kuului myös se, että tulopoliit
- Page 37 and 38:
4 ”kansalaiskeskeisyyttä” void
- Page 39 and 40:
6 näkökulmasta varsinkin eri väe
- Page 41 and 42:
8 Monia valtion hallinnon osana oll
- Page 43 and 44:
10 SUUNNITTELUTALOUDEN VALTIOKESKEI
- Page 45 and 46:
12 Työmarkkinajärjestöjen päät
- Page 47 and 48:
14 Kulttuuriprotektionismiin ja kes
- Page 49 and 50:
16 Osa tutkijoista ja sosiaalialan
- Page 51 and 52:
18 pankkien kautta myös pienyrityk
- Page 53 and 54:
20 Siinä ehdotetaan, että keskusv
- Page 55 and 56:
22 ovat velvollisia tai niiden on m
- Page 57 and 58:
24 jonkinlaisella ”sekajärjestel
- Page 59 and 60:
26 Marraskuussa Tehy kampanjoi nelj
- Page 61 and 62:
28 Amerikkalaisen sairaalan seinäl
- Page 63 and 64:
30 korostamalla, että sillä olisi
- Page 65 and 66:
32 1980-luvun alkupuolella ehkä ol
- Page 67 and 68:
34 ”kansanvaltaisen poliittisen j
- Page 69 and 70:
36 Terve ja toimiva taloudellinen k
- Page 71 and 72:
38 Pohjoismaat, tosin käytännöss
- Page 73 and 74:
40 kyseenalaistaa tarpeen kehittä
- Page 75 and 76:
42 Meillä markkinoiden vapaus merk
- Page 77 and 78:
44 on tulkittu etääntyvän perint
- Page 79 and 80:
46 Kirjallisuus Alasuutari, Pertti
- Page 81 and 82:
SUOMEA TRIMMAAMASSA Strategiset ret
- Page 83 and 84:
Tutkimus- ja kehitystyö on 1980-lu
- Page 85 and 86:
verojärjestelmän, yritysten, ener
- Page 87 and 88:
• Vuonna 1996 hyväksytty SAK:n e
- Page 89 and 90:
taloudellisten ohjauskeinojen koros
- Page 91 and 92:
Pehmeämmät arvot näkyvät myös
- Page 93 and 94:
historiallista muutosta ja eliittie
- Page 95 and 96:
1 AINEISTOT JA ANALYYSI Tutkimuksee
- Page 97 and 98:
ulkomaalaisomistus on omalta osalta
- Page 99 and 100:
Varsinaisena kriisin alkuvuotena vo
- Page 101 and 102:
Tämä poliittinen käänne näkyi
- Page 103 and 104:
1990-luvun lama oli suomalaisille y
- Page 105 and 106:
Laman ongelmien ratkaisemiseksi Suo
- Page 107 and 108:
2000-2001 tehdyssä laajassa Kunta
- Page 109 and 110:
Siitä huolimatta, että vuosikerto
- Page 111 and 112:
2000 se ilmoittaa: ”Visiomme on t
- Page 113 and 114:
Toisaalta 1990-luvun alussa syntyy
- Page 115 and 116:
kun taas vuoden 1993 kertomuksessa
- Page 117 and 118:
kansainvälisillä markkinoilla ja
- Page 119 and 120:
tapahtuu vuonna 1994, jolloin yhti
- Page 121 and 122:
mahdolliseksi sen, että Valmet voi
- Page 123 and 124:
tahansa yhtiön perimmäinen tavoit
- Page 125 and 126:
3.5 Lama ja tehokkuuden vaateet 199
- Page 127 and 128:
Samalla ”yksiköiden rakenteita k
- Page 129 and 130:
vastaan uudessa toimitalossa. Se sy
- Page 131 and 132:
suomalaista arvoja, joissa suhtaudu
- Page 133 and 134:
Vuoden 1994 vuosikertomuksessa yhti
- Page 135 and 136:
on varsin perinteisesti johtamiskes
- Page 137 and 138:
”Yhtiössä toimitaan ensolaisten
- Page 139 and 140:
edellytys. Tämän takia tavoitteem
- Page 141 and 142:
esittelemään tulevan toimintansa
- Page 143 and 144:
uudistuu omien voimavarojemme mukai
- Page 145 and 146:
”Tavoitteena on toimivan ja siin
- Page 147 and 148:
Holkerin hallituksessa kehitetään
- Page 149 and 150:
kehittämällä kuntien ja valtion
- Page 151 and 152:
4.4 Hintakilpailukyvystä koko yhte
- Page 153 and 154:
Myös valtionyhtiöiden kilpailukyk
- Page 155 and 156:
energia- ja sähköveron kehittämi
- Page 157 and 158:
niidenkin politiikkalohkojen, jotka
- Page 159 and 160:
ja ”huolehditaan koko maan edelly
- Page 161 and 162:
Jäätteenmäen hallituksessa, jonk
- Page 163 and 164:
Perustavana syynä menojen karsimis
- Page 165 and 166:
Lipposen ensimmäisen hallituksen o
- Page 167 and 168:
hallitusohjelmista katoa. Teknologi
- Page 169 and 170:
SAK linjaa vuoden 1981 periaateohje
- Page 171 and 172:
Tämä kamppailu nousee esiin erity
- Page 173 and 174:
”Julkisen sektorin ohella työvoi
- Page 175 and 176:
Vuonna 2001 joustavuutta ei enää
- Page 177 and 178:
Toisaalta ay-liike näkee itsensä
- Page 179 and 180:
Ennen muuta toivotaan palkkaverotuk
- Page 181 and 182:
1990-luvun lama koettelee ay-liikke
- Page 183 and 184:
Hallitusohjelmissa kansainvälistym
- Page 185 and 186:
Lipposen ensimmäinen hallitus linj
- Page 187 and 188:
liike, onnistuu luomaan yhteisölli
- Page 189 and 190:
Suomessa tapahtuneesta muutoksesta
- Page 191 and 192:
kansainvälistyy, ay-liike asemoi i
- Page 193 and 194:
Kosonen, Pekka (1998) Pohjoismaiset
- Page 195 and 196:
Tainio, Risto, Huolman, Mika, Pulkk
- Page 197 and 198:
Liite 2: Eri sektorien keskeisiä a
- Page 199 and 200:
1 SUOMEN YRITYSSEKTORIN RAKENTEELLI
- Page 201 and 202:
3 keskeinen päämäärä ja yritys
- Page 203 and 204:
5 Tämän lisäksi yritysjohdon ja
- Page 205 and 206:
7 Avoimuus ulospäin näkyi selväs
- Page 207 and 208:
9 Yrityksen sisäisistä toimijoist
- Page 209 and 210:
11 edustavat Suomen yrityssektorin
- Page 211 and 212:
13 3 SUOMEN YRITYSSEKTORIN MUUTOS 1
- Page 213 and 214:
15 Ulkomaalaisomistuksessa olevien
- Page 215 and 216:
17 kuvaa ulkomaalaisomistusosuuden
- Page 217 and 218:
19 Uuden ajattelun mukaisesti myös
- Page 219 and 220:
21 Vain muutamaa poikkeusta lukuun
- Page 221 and 222:
Hallituksille asetetut uudet tehtä
- Page 223 and 224:
25 Työsuhdeoptiot olivat vielä 19
- Page 225 and 226:
27 Alla olevassa taulukossa 5 on es
- Page 227 and 228:
29 Yritysten yhteiset arvot määri
- Page 229 and 230:
31 sijoittajakulttuuriin. Omistajat
- Page 231 and 232:
33 luotonkysyntää. Kuitenkin yrit
- Page 233 and 234:
35 kansainvälistäessään toimint
- Page 235 and 236:
37 Listautumisen seurauksena Nokian
- Page 237 and 238:
39 jatkuvasti ja julkisesti vaatia
- Page 239 and 240:
41 Metsäteollisuus ei kuitenkaan o
- Page 241 and 242:
43 Ulkomaalaisomistuksessa oli vuod
- Page 243 and 244:
45 toimitusjohtajan päätehtäväk
- Page 245 and 246:
47 yritysten osakekurssit alas, mik
- Page 247 and 248:
49 5.3. Kansainväliset vaikutteet:
- Page 249 and 250:
Myös monen suomalaisen yrityksen j
- Page 251 and 252:
53 Kansainvälisten sijoittajien hu
- Page 253 and 254:
omaleimaisia, kansalliset erityispi
- Page 255 and 256:
57 Lähteet Ali-Yrkkö, Jyrki, Paij
- Page 257 and 258:
59 Soros, George (1997) ”Kapitali
- Page 259 and 260:
Sen keskeiset osat olivat 1) taloud
- Page 261 and 262:
porvariyhteistyöhön (1991), sitte
- Page 263 and 264:
Suomessa julkisen hallinnon uudistu
- Page 265 and 266:
ennen muuta yrityksissä. Siinä pa
- Page 267 and 268:
erityisesti maaseudulla, ristiriito
- Page 269 and 270:
yhteiskunnan rauhallisuuden järjes
- Page 271 and 272:
Viidenneksi uusi hallintapolitiikka
- Page 273 and 274:
poliittisten prosessien ja julkisuu
- Page 275 and 276:
Poliittisen hallitsemisen kannalta
- Page 277 and 278:
hallituksen toiminnassa. Painotan s
- Page 279 and 280:
Presidentin vahvan aseman kasvualus
- Page 281 and 282:
Tutkijat ovat keskustelleet laajast
- Page 283 and 284:
Työmarkkinajärjestöt muodostavat
- Page 285 and 286:
markkinat joutuivat kokonaan valtio
- Page 287 and 288:
Juridisen tradition vaikutuksesta j
- Page 289 and 290:
Liikelaitoslaki loi julkisen sektor
- Page 291 and 292:
kohti kansantaloudellisen rationaal
- Page 293 and 294:
Pohjoismaiden alhaisin. Julkisen pa
- Page 295 and 296:
avoimuutta muutokseen sopeutumisess
- Page 297 and 298: alkanut keskustelu Euroopan Yhteis
- Page 299 and 300: ilmoittamalla, ettei hallitus voi t
- Page 301 and 302: valtiosääntöuudistuksia ja siirt
- Page 303 and 304: pohjalta, sillä se on uhka demokra
- Page 305 and 306: poistettu tosiasialliset valtaoikeu
- Page 307 and 308: irtautui lopulta muutospuheesta ja
- Page 309 and 310: pääministerin virasta. Jäätteen
- Page 311 and 312: läpäisevänä teemana. Sen tavoit
- Page 313 and 314: osaamme hoitaa suljettujen talouksi
- Page 315 and 316: 23,3, %. Verotulojen suhde bruttoka
- Page 317 and 318: Järjestelmän perusteista keskuste
- Page 319 and 320: tavoitteena oli yksiportainen kesku
- Page 321 and 322: erimielisyyden aiheisiin. Lipposen
- Page 323 and 324: toimenpiteiksi. Se ei konkretisoitu
- Page 325 and 326: Hallitusohjelman hallinnon kehittä
- Page 327 and 328: eurooppalaista monikansallista hall
- Page 329 and 330: vahvistettu, mutta sen kaikkia mahd
- Page 331 and 332: 1. Poliittisen hallinnan yhdeksi t
- Page 333 and 334: uudistuspolitiikan toinen välttäm
- Page 335 and 336: elementtejä, mutta järjestely ei
- Page 337 and 338: Kunnallishallinto tuottaa Suomessa
- Page 339 and 340: painavat suuri julkinen sektori (ko
- Page 341 and 342: Kuntarakenne, väestön ikärakenne
- Page 343 and 344: Lähteet Kirjallisuus: Heikki Aalto
- Page 345 and 346: Seppo Lindblom: Kansankodin tuolla
- Page 347: Markku Temmes: Hallinnon kehittämi
- Page 351 and 352: 2 aikaan kehkeytyi myös ennennäke
- Page 353 and 354: 4 tärkeitä paikallisyhteisöjen i
- Page 355 and 356: 6 taas passiiviset jäsenet näkev
- Page 357 and 358: 8 toiminta, erityisesti paperi- ja
- Page 359 and 360: 10 muukaan pääoma ei jakaudu tasa
- Page 361 and 362: 12 1 Mitä tarkoitetaan kansalaisyh
- Page 363 and 364: 14 Tämän työn tavoitteena on sil
- Page 365 and 366: 16 työmarkkinoihin. Sen seurauksen
- Page 367 and 368: 18 joukkokannatusta (n. 15 % vastaa
- Page 369 and 370: 20 se, että sosiaalinen pääoma v
- Page 371 and 372: 22 4 Yhteiskunnalliset liikkeet Kun
- Page 373 and 374: 24 Toiseksi erityisesti ammattikunt
- Page 375 and 376: 26 ympäristöministeriö. Ekologis
- Page 377 and 378: 28 heidät pyritään mitätöimä
- Page 379 and 380: 30 Samalla kun osa- ja määräaika
- Page 381 and 382: 32 ydinperheen, yhteiskunnan peruss
- Page 383 and 384: 34 voivat muodostaa tärkeitä koti
- Page 385 and 386: 36 Hegel G.W.F, (1973): Hegel i Urv
- Page 387 and 388: 38 Pykönen, S.(2003): Määräaika
- Page 389 and 390: 2 tunnistettu, myös sitä, mitä k
- Page 391 and 392: 4 syvyyttä. Pankkikriisin merkkej
- Page 393 and 394: 6 On vaikeaa ennakoida lyhyen aikav
- Page 395 and 396: 8 Tutkimuksen lähtökohtana on nä
- Page 397 and 398: 10 2 SIIRTYMINEN SUUNNITTELUTALOUDE
- Page 399 and 400:
12 Tavoiteskenaarion ehdottamiin to
- Page 401 and 402:
14 elättejä. Laman aikana sosiaal
- Page 403 and 404:
16 Vastaava näköalattomuus poliit
- Page 405 and 406:
18 yritettiin arvioida toimintaymp
- Page 407 and 408:
20 Kolmannessa katsauksessa koroste
- Page 409 and 410:
22 Tärkeä kysymys onkin, kuinka t
- Page 411 and 412:
24 Valiokunnan syntyhistorian juure
- Page 413 and 414:
26 Tähän liittyen pidettiin tärk
- Page 415 and 416:
28 Vallitseva yhteiskunnallinen ilm
- Page 417 and 418:
30 Haastateltavat vertasivat Suomen
- Page 419 and 420:
32 viestitettiin, että jotain olis
- Page 421 and 422:
34 toivomus, että talousneuvostoss
- Page 423 and 424:
36 synnyttämässä ilmastossa. Ty
- Page 425 and 426:
38 Kaiken kaikkiaan menetelmiin koh
- Page 427 and 428:
40 Kuva 1: Teollisuustuotanto toimi
- Page 429 and 430:
42 vaikeampaa. Väestö ja työvoim
- Page 431 and 432:
44 Myös taloudellisilla malleilla
- Page 433 and 434:
46 tuottaa monipuolista, yhteiskunn
- Page 435 and 436:
48 Entä sitten 1990-luku ja siitä
- Page 437 and 438:
50 et al. 2001). Huolellisesti teht
- Page 439 and 440:
52 Pahimman taloudellisen laman aik
- Page 441 and 442:
54 Monet haastateltavat arvioivat,
- Page 443 and 444:
teollisuusministeriöön ja eräill
- Page 445 and 446:
58 Kirjallisuus Allén Tuovi & Karh
- Page 447 and 448:
60 Romppanen, Antti & Leppänen, Se
- Page 449 and 450:
SUOMALAINEN JOURNALISMI JA YHTEISKU
- Page 451 and 452:
maailmalta. Yksi tv:n mahdollisista
- Page 453 and 454:
korostaa yhteiskunnan tulevaisuutee
- Page 455 and 456:
akentamaan vastaanottajan aseman su
- Page 457 and 458:
Koska journalismi on valtaosin kaup
- Page 459 and 460:
on suunniteltava esityksensä media
- Page 461 and 462:
etsimiseen, realistis-empiristiseen
- Page 463 and 464:
2 MEDIAJÄRJESTELMÄN MUUTOKSET Med
- Page 465 and 466:
sekä lama-uutisointiprojektit (Sal
- Page 467 and 468:
Sanomalehtien lisäksi myös aikaka
- Page 469 and 470:
Tv-luparahoitteinen Yleisradio on j
- Page 471 and 472:
Teknologia: kohti internetin aikaa
- Page 473 and 474:
ajatus mediakonvergenssista, viesti
- Page 475 and 476:
3 JOURNALISMIN SISÄLLÖT MURROKSES
- Page 477 and 478:
henkilökeskeisenä valtapelinä. (
- Page 479 and 480:
mielestä eri mieltä olevat leimat
- Page 481 and 482:
Factiva-uutisarkistoon. 5 Hakusanal
- Page 483 and 484:
vastaavasta. TV:ssä talousjournali
- Page 485 and 486:
Suomalaiset joukkoviestimet supisti
- Page 487 and 488:
Myöhemmin 1990-luvun lopulla ja 20
- Page 489 and 490:
Ympäristö ja maahanmuuttajat uusi
- Page 491 and 492:
Suomalaisuuden muutos Joukkoviestin
- Page 493 and 494:
elämäntavan kokonaisuutta: tamper
- Page 495 and 496:
tietoa, kutsuu peliin uusia puheenv
- Page 497 and 498:
uutislähetyksessä ja sitä seuraa
- Page 499 and 500:
uutisosasto voinut enää välttyä
- Page 501 and 502:
aluksi myös se, että kaikki maan
- Page 503 and 504:
tai liikelaitostaminen sekä merkit
- Page 505 and 506:
kautta; journalismi esittää yleis
- Page 507 and 508:
nopeassa muutoksessa. Mediatalot ov
- Page 509 and 510:
6. Televisiouutisten merkitys uutis
- Page 511 and 512:
Harju, Auli (2002). Journalistisen
- Page 513 and 514:
Sopulisilppuri. Mediakritiikin näk
- Page 515 and 516:
Majapuro, Marketta (1998). Talousjo
- Page 517 and 518:
Ulkomaanuutisten maisema Suomessa.
- Page 519 and 520:
Volkmer, Ingrid (1999). News in the
- Page 521 and 522:
2 lisätty, mutta koulutusmenojen o
- Page 523 and 524:
4 Koulutusvirtojen perusteella teht
- Page 525 and 526:
6 Vaikka Suomen korkeakoululaitos t
- Page 527 and 528:
8 KOULUTUSJÄRJESTELMÄ SUOMALAISEN
- Page 529 and 530:
10 Kuvio 1. Oppimistulosten ja koul
- Page 531 and 532:
12 Makrotaloudellista tarkastelua t
- Page 533 and 534:
14 (CERI), korkeakoulujen johtamise
- Page 535 and 536:
16 täsmällisesti määritelty tie
- Page 537 and 538:
18 paljon ”työpaikkakompetenssia
- Page 539 and 540:
20 Lisänäkökulma keskusteluun ko
- Page 541 and 542:
22 Kouluihin oli rakennettu myös m
- Page 543 and 544:
24 Ensisijaisesti tasa-arvoon täht
- Page 545 and 546:
26 Verrattaessa kaupunki- ja maaseu
- Page 547 and 548:
28 Talouden lama 1990-luvun alussa
- Page 549 and 550:
30 vertailututkimukset osoittivat s
- Page 551 and 552:
32 Vaikka viime vuosien kansainväl
- Page 553 and 554:
34 Taulukko 3.: Oppisopimuskoulutuk
- Page 555 and 556:
36 Kuvio 3.. Ammattikorkeakoulututk
- Page 557 and 558:
38 on EU:n parhaiden jäsenmaiden t
- Page 559 and 560:
40 Periaatteessa työllistyminen no
- Page 561 and 562:
42 yliopistomaisten sisältöjen ja
- Page 563 and 564:
44 Ulkomaalaisten opettajien ja tut
- Page 565 and 566:
46 koulutusjärjestelmän ylemmiss
- Page 567 and 568:
48 selvästi OECD-maiden poikien ke
- Page 569 and 570:
50 Myös kunnalliset luottamushenki
- Page 571 and 572:
52 leimaa usko siihen, että ”oik
- Page 573 and 574:
54 ym. 1989; Rauste-von Wright & vo
- Page 575 and 576:
56 myös opetuskäytäntöihin ja s
- Page 577 and 578:
58 Epätarkoituksenmukainen tai keh
- Page 579 and 580:
60 eurooppalaisessa vertailussa mel
- Page 581 and 582:
62 Syvä taloudellinen taantuma vuo
- Page 583 and 584:
64 mahdollisuuksia erityisten intre
- Page 585 and 586:
66 suomalaisten yliopistojen ja amm
- Page 587 and 588:
Jakku-Sihvonen, R. & Komulainen, E.
- Page 589 and 590:
Oksanen, R. (2003). Laadun määrit
Change language