Lataa PDF - Sitra

Edelliset luvut osoittavat, että syvällisistä uudistuksista huolimatta julkinen hallinto on
kansantaloudelliselta kooltaan edelleen varsin suuri. Sen uudistamisen tarve on tänä
päivänä ehkä aiempaakin suurempi, vaikka julkista sektoria onkin aktiivisesti tehostettu.
Kun globaalitalouden rakennemuutos asettaa paineet vakaalle verotulojen kehitykselle
tulevaisuudessa, väestön nopea eläköityminen (aktiiviväestön suhteellinen pieneneminen)
lisää palvelukysyntää ja luo paineita tulonsiirtojen (muun muassa eläkemenot) kasvulle ja
kun julkisten palvelujen kysynnässä ei ilmene mitään hidastumisen merkkejä, palvelujen
rahoittamisen ja tuottamisen kysymys on ratkaistava. Kun julkisen palvelutuotannon
tuottavuuden nousun tiedetään olevan heikompaa kuin yksityisellä sektorilla, julkiset
palvelut tulevat suhteellisesti kalliimmiksi. Jäljelle jää julkisten palvelujen tuottavuuden
oleellinen kohottaminen, sillä verotusta ei haluta kiristää, palveluja ei haluta heikentää
eikä julkisen sektorin palkkoja alentaa. Julkiselle hallinnolle ei ehkä riitä juustohöylän
avulla tehtävä tehostaminen ja tuottavuuden pieni nostaminen, vaan tehtäviä ja nykyisten
toimintaoletusten toimivuutta on arvioitava lähivuosikymmenten globaalisti toimivaa
maailmaa varten. Siihen tarvitaan uudenlaisia innovaatioita.
Kehittäminen
Julkisen hallinnon uudistamisessa tarvittavaan tietoiseen innovaatiopolitiikkaan kuuluu
seuraavia asioita:
1. Julkisen sektorin innovatiivisuus ja innovaatiopolitiikka tulee kytkeä hallinnon
uudistamispolitiikan keskeiseksi osaksi. Uudistuminen on jatkuvaa toimintaa.
Innovatiivisuuden edistäminen on määriteltävä jatkuvaksi hallinnollisen kapasiteetin
nostamisprosessiksi ja se kulkee yhdessä teknologisen kehityksen, hallintoa koskevan
yleisen tiedonmuodostuksen ja hallinnon organisaation oman yrityksen ja erehdyksen
kautta tapahtuvan oppimisen kanssa. Innovatiivisuus voi tulla mahdolliseksi vain sitä
kautta, että virastoilla on riittävät toiminta- ja organisointivapaudet ja jotta ne voivat
reagoida ympäristön muutoksiin riittävän itsenäisesti.
2.Suomen alueelliseen rakenteen ja väestön maantieteellisen sijoittumisen johdosta 1960-
luvulla luotu yhteinen julkisten palvelujen malli ei toimi enää 2000-luvun alun oloissa.
83