Lataa PDF - Sitra

1
SUUNNITTELUTALOUDESTA KILPAILUTALOUTEEN:
MITEN MUUTOS OLI IDEOLOGISESTI
MAHDOLLINEN?
Pertti Alasuutari
Tampereen yliopisto
TIIVISTELMÄ
Suomi on 1980-luvun puolivälistä alkaen kokenut merkittävän rakennemuutoksen.
Tässä muutoksessa on institutionaaliselta kannalta kyse siitä, että monilla sektoreilla
on siirrytty julkishallinnon resurssiohjauksesta markkinaohjaukseen. Valtion ja
kuntien byrokraattisen hallintokoneiston keskeinen rooli kehityksen suunnan
määrääjänä on pienentynyt. Tilalle on tullut ohjausjärjestelmä, jossa todellisilla tai
kvasimarkkinoilla ja niiden toimintaa tehostamaan pyrkivällä kilpailulainsäädännöllä
on entistä merkittävämpi asema. Tässä artikkelissa eritellään, miksi varsin kovat
toimenpiteet voitiin Suomessa viedä läpi ilman suurta vastarintaa.
Ennen muutosta suomalainen poliittis-taloudellinen järjestelmä oli hyvin
valtiokeskeinen, byrokraattinen ja ulkomaiselta kilpailulta suojattu. Kansantalous oli
kytketty maailmanmarkkinoihin lähinnä vain valuuttatulojen hankkimisen kannalta
keskeisen vientiteollisuuden kautta, ja kytkentään liittyviä ongelmia, kuten
maailmanmarkkinoiden hintatason heilahteluita, pyrittiin vaimentamaan kansallisella
valuuttakurssipolitiikalla. Presidentillä ja keskitetyllä päätöksenteolla oli tässä
talouden ja hallitsemisen järjestelmässä erityisen vahva rooli, koska YYA-sopimus
teki idänsuhteista sodanjälkeistä poliittista järjestelmää dominoivan tekijän ja koska
Neuvostokauppa muodosti noin neljänneksen Suomen viennistä.
Työmarkkinajärjestöt olivat presidentin ja puolueiden johtajien ohella tärkeä osapuoli
suomalaisessa hallitsemisen mallissa. Keskitetyn tulopoliittisen päätöksenteon kautta
voitiin määritellä yhdellä kertaa koko ammatillisen työvoiman tulonmuodostus ja
yritysten kustannusrakenteen puitteet usean vuoden aikajänteellä. Järjestelmään