Lataa PDF - Sitra

kuntien omat verotulot lisääntyivät noin 4.5 % vuosivauhdilla. Kuntien verotulot ovat
reaalisesti neljänneksen vuoden 1990 tasoa korkeammat.
Julkisen hallinnon uudistusten yksi keskeisiä aihealueita on säätelyn purkaminen. 1980-
luvun lopulla käynnistetty normihanke tuotti aluksi tuloksia, mutta sittemmin 1990-luvun
lopulla normisäätely on jälleen lisääntynyt. Se johtuu osittain Suomen EU-jäsenyydestä
sekä valtiosääntöuudistuksesta, joka painotti normiohjausta. Oheinen tilasto kuvaa
kehityksen selkeästi:
Vuosi säädöksiä yhteensä säädöskokoelman sivumäärä
1920 338 897
1940 826 1685
1960 558 1415
1975 1097 2093
1980 1107 2404
1985 1146 2175
1987 1340 3281
1991 1735 3459
1995 1809 4190
2002 1371 5634
(Lähde: Oikeuspolitiikan strategia ja kehitysnäkymiä vuosiksi 2003-2012, 54-55.)
Kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa Suomi menestyy nykyisin hyvin. Siitä
huolimatta Suomeen ei ole tullut riittävästi ulkomaisia investointeja ja suomalaiset
yritykset investoivat laajasti ulkomaille. Ovatko mittarit aivan kunnossa? Toisenlaisen
kuvan Suomen hallinnosta tarjoaa tuore Euroopan keskuspankin tutkimus. Siinä Suomen
julkinen hallinto saa heikot tulokset, sillä tutkimus suhteuttaa julkiset tehtävät
veroasteeseen. (Afonso ym. 2003.) Suomi sijoittuu korkean veroasteen maana
”panostehokkuudessa” Ruotsin jälkeen toiseksi huonoimmaksi. Monet pienen veroasteen
maat kykenivät tuottamaan paitsi laadukkaita julkisia palveluksia, myös hoitamaan
tulojen uudelleenjaon ja turvaamaan talouden kasvun ja alhaisen työttömyyden. Suomea
81