Lataa PDF - Sitra

Suomalaisella hallintokulttuurilla on vanhastaan tiivis kytkentä Saksaan, Keski-Euroopan
legalistiseen kulttuuriin ja muihin Pohjoismaihin. Kun saksalainen ja ranskalainen
hallinto ovat vastustaneet viime vuosikymmenten vastustaneet uudistuksia, jotka ovat
tulleet anglosaksisesta hallintotraditiosta, Suomessa ei pitäydytty enää vanhoihin
saksalaisin malleihin vaan vaihdettiin malleja. Suomessa on yleensä haluttu toimia
edistyksellisten mallien mukaisesti. Saksan orientaatio muuttui anglosaksiseksi
suuntaukseksi, mutta sovellutukset ovat olleet suomalaisia.
Suomen EU-jäsenyyden merkityksen todettiin edellä olevan erityisen suuri Suomen
poliittiselle hallintamallille. Hallinnolle EU:n vaikutus on vähäisempi, vaikka ei suinkaan
merkityksetön. EU:n hallinto on perustaltaan ranskalaispohjainen, mistä syystä se on
luonteeltaan hierarkkinen, salaileva ja virkamiesvaltainen. Jacques Santerin komissiossa
komissaari Liikanen toimii aktiivisesti EU:n hallinnon modernisoimiseksi ja EU:n
ensimmäinen oikeusasiamies Jaakob Söderman puolestaan taisteli EU:hun hyvän
hallinnon julkisuuden periaatteita. Uudistukset ovat käynnistyneet, mutta etenevät
hitaasti. Koska EU ei puutu jäsenmaidensa hallintoihin eikä ohjaa hallinnon kehittämistä,
sen vaikutus myös Suomen hallintoon on välillistä. Selkeimmin se ilmenee EU:n varojen
käyttämistä koskevissa asioissa, sillä EU edellyttää näissä kysymyksissä eurooppalaisten
hyvän hallinnon ja taloudenpidon periaatteiden noudattamista. Suomessa tämän on
todettu tarkoittavan varsin vanhakantaista asioiden hoitamisen mallia. Koska EU-varat
ovat kuitenkin varsin pieniä, kokonaisvaikutus on vähäinen. Kun EU:n tehtäväkentän
kasvun johdosta entistä useampia politiikan lohkoja käsitellään osana EU-prosessia,
heijastuvat EU:n hallintoperiaatteet välillisesti myös Suomeen. Muun muassa Suomen
hallinnon laaja julkisuusperiaate on joutunut EU-asioissa tekemään tietä EU:n
suppeammalle julkisuusperiaatteelle ja hallintokulttuurille.
EU:n vaikutuksen eräänä kiintoisana esimerkkinä voidaan mainita aluehallinto. Euroopan
neuvosto ja EU suosittavat, että aluehallinto tulisi jäsenmaissa järjestää kansalaisten
suoran itsehallinnon pohjalta. Koska Suomessa on vahva kunnallinen itsehallinto, useat
puolueet vastustavat demokraattista aluehallintoa. Suomen hallitukset ovat luoneet
järjestelyjä, joissa yhdistyy hierarkkisen linjahallinnon ja demokraattisen osallistumisen
77